Mitä tarkoittaa vesienhoito?

Vesienhoidolla tarkoitetaan vesipolitiikan puitedirektiivin sekä vesien- ja merenhoitolain mukaista suunnitelmallista toimintaa, jolla pinta- ja pohjavesien laadullista ja määrällistä tilaa ylläpidetään ja parannetaan. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavedet hyvään tilaan sekä estää vesien tilan heikkeneminen. Vesienhoidon suunnittelua ohjaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, joka on pantu toimeen kansallisella lainsäädännöllä. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella sekä Ahvenanmaalla. Vesienhoitosuunnittelu koostuu sekä vesienhoitosuunnitelmista että niitä täydentävistä toimenpideohjelmista, jotka yhdessä edistävät vesiensuojelua monella tavalla.

Mistä toimenpideohjelmissa on kyse?

Toimenpideohjelmassa kuvataan pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Toimenpiteet määritetään suunnittelualueille ja eri sektoreille (maatalous, yhdyskunnat jne.), ja ne on ryhmitelty yhtäältä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja toisaalta kansallisen suunnittelukäytännön mukaisesti. Osa toimenpiteistä voidaan kohdistaa yksittäiseen vesimuodostumaan tai vesimuodostumaryhmään. Toimenpideohjelman yhteenveto on osa vesienhoitosuunnitelmaa.

Kuka suunnittelee toimenpideohjelmat?

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman kokoamisesta alueellaan. Kukin ELY-keskus laatii toiminta-alueellensa yhden tai useamman vesienhoidon toimenpideohjelman. Kullakin ELY-keskuksella on suunnittelun tukena yhteistyöryhmä, joka koostuu vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, tutkimuslaitoksista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Vesienhoitosuunnitelmien laatiminen ja toteutus edellyttää myös usean eri ministeriön tukea.

Kuinka usein toimenpideohjelmat päivitetään?

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa vaiheittain. Ensimmäiset alueelliset vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2009–2015 on hyväksytty valtioneuvostossa joulukuussa 2009. Toinen kausi sijoittui vuosille 2016–2021, jonka valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2015. Tällä hetkellä on käynnissä kolmas suunnittelukausi vuosille 2022–2027. Kolmannen vesienhoitokauden päättyessä vesien hyvä tila tulee olla saavutettuna. Tavoitteiden saavuttamista voidaan siirtää vuoden 2027 jälkeiselle ajalle ainoastaan, jos toimenpiteiden vaikutukset ilmenevät vesiympäristössä niin hitaasti, että tavoitteen saavuttaminen ei ole annetussa aikataulussa realistista.

Miten toimenpideohjelmien suunnittelualueet jakautuvat?

Toimenpiteiden suunnittelua varten vesienhoitoalueet on jaettu pienempiin suunnittelualueisiin, jotka rajautuvat vesistöalueiden mukaan. Pohjavesien osalta toimenpiteet suunnitellaan ELY –keskuskohtaisesti. ELY-keskus tarkistaa toimenpideohjelmassa jokaisen suunnittelualueen tiedot vesien, luonnonolojen, väestön ja elinkeinojen pääpiirteistä ja suunnittelee kyseiselle suunnittelualueelle toimenpiteet.