Ordlista och förkortningar

 

a-klorofylli
Lehtivihreä eli klorofylli on orgaaninen molekyyli, jonka avulla kasvit yhteyttävät. A-klorofyllipitoisuutta käytetään pintavesien ekologisen tilan luokittelussa. A-klorofyllipitoisuus kuvaa välillisesti levämäärää ja rehevyyttä.

Akviferi
Akviferi tarkoittaa maanpinnan alapuolella olevaa maa- tai kallioperän osaa, joka on niin huokoinen tai rikkonainen ja vettä läpäisevä, että se mahdollistaa joko merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjaveden oton.

AVL
Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti yksi asukasvastineluku (AVL) vastaa sellaista biologisesti hajoavien epäpuhtauksien kuormaa, joka hajotessaan kuluttaa 70 g happea 7 vuorokauden testissä (BHK7). Tämän katsotaan vastavan yhden henkilön vuorokaudessa tuottamaa keskimääräistä kuormitusta.

RFV

Regionförvaltningsverket

Avoin tieto (SYKE)
Palvelu tarjoaa ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin tallennettua tietoa vesivaroista, pintavesien tilasta, pohjavesistä, eliölajeista, ympäristön kuormituksesta ja alueiden käytöstä sekä ympäristöön liittyviä paikkatietoaineistoja. Palvelu sijaitsee osoitteessa. http://www.syke.fi/avointieto

BAT
Ympäristönsuojelulain 3 §:n mukaan BAT (Best Available Technique) tarkoittaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Nimitystä käytetään yleisesti tarkoittamaan tiettyä ryhmää sovittuja tekniikoita ja päästötasoja esimerkiksi EU:n BREF-vertailuasiakirjoissa.

BEP
Ympäristön kannalta paras käytäntö (Best Environmental Practise).

CAP-järjestelmä
CAP (Common Agricultural Policy) on Euroopan unionin maataloustukijärjestelmä. CAP:n vuosittainen budjetti on noin 50 miljardia euroa, mikä on lähes puolet Euroopan unionin budjetista.

CLC 2018
Corine Land Cover-maanpeite- ja maankäyttöaineisto. Vuoden 2018 tilannetta kuvaava koko Suomen peittävä satelliittikuvamosaiikki ja paikkatietoaineistot maankäytöstä ja maanpeitteestä sekä maanpeitteen muutoksista.

Ekologisk status
Den ekologiska statusen beskriver hur nära de naturliga vattendragens referensförhållanden arterna, växtligheten och algerna är i ytvattenförekomsten som granskas. När statusen bedöms beaktas också vattnets 
kvalitet samt dess hydromorfologiska egenskaper.

HERTTA
Ympäristötiedon hallintajärjestelmä, johon on koottu ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa ympäristöstä. Järjestelmä sisältää tietokokonaisuudet vesivaroista, vesistötöistä, pintavesien tilasta, pohjavesistä, eliölajeista, ympäristön kuormituksesta, alueiden käytöstä sekä vesienhoidon pintavesimuodostumista. Lisäksi järjestelmässä on karttapalvelu.

Hydrologia
Veden kiertokulun eri vaiheiden ja niiden keskinäisten yhteyksien selvittämistä erilaisissa olosuhteissa. Jokien hydrologia tarkoittaa siinä virtaavan veden liikkeiden hahmottamista

Hydrologis-morfologinen eli HyMo-tila
Vesistön vedenpinnan vaihtelun, virtauksen määrän, rantavyöhykkeen rakenteen ja vesistön syvyyssuhteiden muutosten sekä vesistöön rakennettujen esteiden aiheuttama tila verrattuna häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Hyvä ekologinen tila
Hyvässä ekologisessa tilassa oleva vesistö poikkeaa vain vähäisesti luonnontilaisesta vesistöstä.

Hyvä saavutettavissa oleva tila Voimakkaasti muutetun vesistön voidaan katsoa olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa, mikäli toteutettavissa olevilla (toimenpiteillä, joista ei aiheudu merkittävää haittaa esim. vesivoimatuotannolle tai muulle vesien käytölle) ekologista tilaa parantavilla toimenpiteillä ei voida merkittävästi parantaa vesistön tilaa.

Hyydepato
Jokiin muodostuvat hyydepadot ovat seurausta joen suuresta virtaamasta ja pakkasesta. Kun virtaama on suuri, ei joen pinnalle pääse kehittymään suojaavaa jääkantta. Tällöin vesi voi kylmän sään vaikutuksesta alijäähtyä ja vedessä alkaa muodostua ns. suppojäätä eli joki hyytää. Virtauksen mukana kulkeutuva suppojää voi kasautua pohjakiviin, siltoihin, voimalaitosten rakenteisiin tai jokea paikoin peittävän jääkannen alle. Syntyy ns. suppopato, joka estää veden virtausta ja joki tulvii.

Ihmiskäyttöön tarkoitettu pohjaveden ottoalue
Ihmiskäyttöön tarkoitetut pohjaveden ottoalueet ovat suojelualueita. Tällaisilta alueilta otetaan tai tullaan ottamaan juomavettä ihmiskäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 m3 vuorokaudessa tai yli 50 ihmisen tarpeisiin. Vesienhoidossa yksittäisen suojellun pohjavedenottoalueen katsotaan vastaavan yksittäistä 1- tai 1E-luokan pohjavesialuetta.

Interkalibrering
Interkalibrering är en metod för att garantera jämförbarheten mellan olika staters biologiska övervakningsdata. Övervakningsdata representerar vissa arter och grupper av arter samt deras ekologiska klassificeringsuppgifter.

Jatkoaika
Vesistöille, joiden ei arvioida saavuttavan hyvää ekologista tilaa lisätoimenpiteilläkään vuoteen 2015
mennessä voidaan esittää jatkoaika vuoteen 2021 tai 2026 asti.

Växtplankton
Växtplankton är mikroskopiskt små växter (alger) som flyter fritt i de översta ytvattenskikten. Kasviplankton on vesistöjen ravintoketjun tärkein osa, joka yhteyttää ja toimii ravintona veden pikkueliöille. Järvien ekologisessa luokittelussa voidaan hyödyntää kasviplanktonyhteisöjen koostumusta, koska se vaihtelee mm. vesistön ravinnetason mukaan

Kemisk status
Klassificeringsresultaten enligt de prioriterade ämnen som anges i lagstiftning på EU-nivå och de miljökvalitetsnormer som fastställts för dem. Kemiallisessa luokittelussa pintavedet jaetaan kahteen luokkaan (hyvä tila tai hyvää huonompi tila). Den kemiska statusen är god om miljökvalitetsnormerna för ämnen inte överskrids. Ympäristönlaatunormit on asetettu pääsääntöisesti aineiden vedestä mitatuille pitoisuuksille. Elohopean pitoisuus määritellään kuitenkin kalasta (ahven)

KOTOMA
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamismalli vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille. Lisätietoa: https://www.ymparisto.fi/KOTOMA

Samråd 
Med samråd avses en formbunden procedur där allmänheten och olika aktörer kan yttra sig i ett ärende. 

Käytettävissä olevat pohjavesivarat
Maa- ja kallioperämuodostumaan imeytyvä vesimäärä, josta on vähennetty se tästä muodostumasta ulosvirtaava vesimäärä, joka ylläpitää kyseisen muodostuman pohjaveteen yhteydessä olevia pintavesi- ja maaekosysteemejä.

Lisätoimenpiteet
Vesienhoidossa tulee arvioida nykyisten vesienhoitoa edistävien toimenpiteiden riittävyys vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisätoimenpiteillä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2015 mennessä nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden lisäksi, jotta vesistöt saavuttaisivat hyvän ekologisen tilan (ks. nykykäytännön mukaiset toimenpiteet)

Klassificering 
Vattnens status klassificeras med orörda, naturliga vatten som jämförelseobjekt. Ytvattnen klassificeras på 
basis av den ekologiska statusen i fem klasser: hög, god, måttlig, otillfredsställande och dålig samt på basis 
av den kemiska statusen i två klasser: god och sämre än god (dålig). Järvien biologinen luokitus tehdään kasviplanktonin, makrofyyttien eli vesikasvillisuuden, pohjaeläinten ja kalojen perusteella. Jokien osalta biologisen luokittelun pohjana ovat pohjaeläimet, piilevät ja kalat. Luokittelu toteutetaan kuuden vuoden välein osana vesienhoitoa. Grundvattnet klassificeras på basis av 
den kemiska och kvantitativa statusen i två klasser: god och dålig

Luonnonhuuhtouma
Valuma-alueelta luontaisesti sade- ja sulamisvesien mukana ilman ihmisen vaikutusta tuleva kuormitus. Mitä suurempi luonnonhuuhtouman suhteellinen osuus on kokonaiskuormituksesta, sitä paremmassa tilassa vedet tavallisesti ovat.

Minimiravinne
Levien kasvua ensimmäiseksi rajoittava ravinne ts. ravinne, jota on luonnossa vähiten ja jota edelleen vähentämällä voidaan rajoittaa leväkasvua. Suomen järvissä minimiravinne on pääosin vuodesta fosfori. Merialueella rannikkoa lukuun ottamatta typpi on levien kasvua rajoittava tekijä.

Muu perustoimenpide
Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin.

MATTI
Maaperän tilan tietojärjestelmä, johon on koottu tietoja maa-alueista, joilla maaperään on voinut päästä haitallisia aineita sekä alueista, jotka on tutkittu tai kunnostettu. Valtakunnalliseen tietojärjestelmään on koottu aiempien alueellisten tietokantojen tiedot.

Merkityksellinen ja pysyvä nouseva muutossuunta
Merkittävä kohoaminen pohjavettä pilaavan aineen, pohjavettä pilaavien aineiden ryhmän tai pohjaveden pilaantumista osoittavan aineen pitoisuudessa. Tämä kohoaminen on käännettävä laskevaksi sopivilla toimenpiteillä.

Morfologia
Järven tai joen syvyyden ja leveyden vaihtelu, pohjan laatu sekä rantavyöhykkeen rakenne.

Morfologiset paineet / muutokset
mm. ruoppaukset, perkaukset, uudet uomat, pengerrys, rantojen suojaus, padotukset, sillat ja rummut.

Muu perustoimenpide
Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin

Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet
Vesienhoidossa tulee arvioida nykyisten vesienhoitoa edistävien toimenpiteiden riittävyys vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä tarkoitetaan vuoteen 2015 mennessä joka tapauksessa toteutettavia toimenpiteitä (lainsäädännön määräämät toimenpiteet) tai jo tehtyjen päätösten mukaisia toimenpiteitä (esim. siirtoviemärilinjoista tehdyt sopimukset).

Paine
Merkittävä vesimuodostuman tilaa heikentävä tekijä.

Paras saavutettavissa oleva tila
Voimakkaasti muutetun vesistön voidaan katsoa olevan parhaassa saavutettavissa tilassa, mikäli kaikki ekologista tilaa parantavat toimenpiteet, joista ei aiheudu merkittävää haittaa vesistön käyttömuodoille (esim. vesivoimatuotannolle) on toteutettu.

Perustaso
Pohjavedessä havaitun aineen seurantatuloksista laskettu edustava pitoisuuskeskiarvo edustavalta ajanjaksolta.

Grundläggande åtgärder
De grundläggande åtgärderna är åtgärder som krävs i Finlands nationella lagstiftning och EU-direktiven.

Pilaavien aineiden päästö pohjaveteen
Ihmistoiminnasta aiheutuva suora tai epäsuora pilaavien aineiden kulkeutuminen pohjaveteen.

Piilevät (Bacillariophyta)
Mikroskooppisen pieniä leviä, jotka voivat joko leijua vedessä tai kiinnittyä pohjaan, vesikasvien tai kivien pintaan. Jokien ekologisessa luokittelussa voidaan hyödyntää kivien pinnoilla eläviä piileväyhteisöjä.

Ytvattenförekomst
Med ytvattenförekomst avses en avgränsad och betydande del av ytvattnen, såsom en sjö eller en del av en 
sjö, ett vattenmagasin, en bäck, å, älv eller kanal, en del av en bäck, å, älv eller kanal, ett vatten i övergångszon eller en kustvattensträcka.

Pitkäviipymäinen vesistö
Esimerkiksi järveä sanotaan pitkäviipymäiseksi, jos veden vaihtuvuus on hyvin hidasta.

PIVET
Pintavesien tila -rekisteri, joka sisältää vedenlaatua kuvaavia fysikaalis-kemiallisia analyysituloksia, pohjaeläinaineistoja sisä- ja rannikkovesistä, kvantitatiivisia kasviplanktontuloksia sekä tutkittujen levähaittanäytteiden tiedot.

Pohjaveden taustapitoisuus
Jonkin aineen pitoisuus tai osoittimen arvo luonnontilaisessa pohjavedessä. Tällaisessa pohjavedessä ei siis
ole mitään ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia luonnontilaan verrattuna.

Pohjaveden tila
Yleiskuvaus riskinalaisen pohjavesialueen pohjaveden määrästä eli määrällisestä tilasta ja laadusta eli kemiallisesta tilasta. Pohjavesi luokitellaan määrällisen ja kemiallisen tilansa perusteella joko hyväksi tai huonoksi sen mukaan, kumpi näistä kahdesta tilasta on huonompi. Pohjaveden tila on siten aina huono, jos toinen näistä kahdesta tilasta on huono. Pohjaveden tila on toisaalta aina hyvä, jos molemmat näistä kahdesta tilasta ovat hyviä. Määrällistä tilaa kuvaava muuttuja on pohjaveden pinnankorkeus. Kemiallista tilaa kuvaavia epäorgaanisia ja orgaanisia muuttujia on useita.

Pohjavesi
Pohjavesillä tarkoitetaan kaikkia niitä vesiä, jotka ovat maan pinnan alla vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään.

Pohjavesialue
Pohjavesialue rajaa sellaisen osan maa- tai kallioperämuodostumasta, jossa muodostuu pohjavettä riittävästi vedenhankintaan tai maa- ja pintavesiekosysteemin ylläpitoon. Pohjavesialueet on jaoteltu viiteen luokkaan. Vedenhankintaa varten tärkeä 1- tai 1E-luokan pohjavesialue on alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Vedenhankintakäyttöön soveltuva 2- tai 2E-luokan pohjavesialue on alue, joka soveltuu pohjaveden antoisuutensa ja muiden ominaisuuksiensa perusteella samanlaiseen vedenhankintaan kuin 1- tai 1E-luokan pohjavesialue. 1E-, 2E- ja E-luokan pohjavesialue on alue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia, mutta kahdella edellisellä on myös vedenhankinnallisia ominaisuuksia.

 

Pohjavesialueen riskinalaisuus
Pohjavesialue on riskinalainen, jos sillä sijaitsee toimintoja, jotka ovat vaarantaneet pohjavesialueen pohjavettä. Vaarantuminen on voinut tapahtua pohjaveden pinnankorkeuden merkittävällä alenemisella ja/tai pohjaveden ympäristönlaatunormien ylityksillä.

Grundvattenförekomst 
Med grundvattenförekomst avses grundvatten som lagrats i en akvifer eller flera akviferer som en enhetlig vattenmassa. Pohjavesimuodostumat voidaan tarvittaessa yhdistää ryhmiksi. Vesienhoidossa yksittäinen pohjavesimuodostuma vastaa yksittäistä pohjavesialuetta.

POVET
Pohjavesitietojärjestelmä, joka kattaa ympäristöhallinnon luokittelemilta pohjavesialueilta ja ympäristöhallinnon pohjavesiasemilta saatavat tiedot. Pohjavesialueilta kootaan pohjaveden laatuun ja määrään liittyviä havaintotietoja sekä alueen tutkimuksiin, riskikohteisiin ja maankäyttöön liittyviä tietoja. Lisäksi järjestelmään on tallennettu tietoa pohjavesialueiden ja pohjavesiasemien ulkopuolella sijaitsevista yksittäisistä kaivoista ja lähteistä

Prioriterat ämne
Prioriterade ämnen är ämnen eller ämnesgrupper som finns listade i en bilaga till ramdirektivet för vatten. 
Åtgärder för att minska användningen föreslås för ämnena på listan. 

Rakennekalkitus
Rakennekalkituksen tavoitteena on parantaa savimaan viljelykuntoa ja vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Se soveltuu parhaiten ravinteikkaiden savimaiden käsittelyyn. Rakennekalkituksessa savimaa käsitellään sammuttamattoman ja sammutetun kalkin yhdistelmällä.

Ramsar-kohde
Ramsar-kohteet edustavat mahdollisimman hyvin maamme erilaisia, vesilinnuston kannalta merkittäviä soita, lintujärviä, merenlahtia ja saaristoalueita. Kaikki Ramsar-alueet kuuluvat myös Natura 2000 -verkostoon.

RHR
Rakennus- ja huoneistorekisteri, Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot.

Sedimentti eli pohjaliete
Kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta. Sedimentissä on sekä eloperäistä että elotonta ainesta. Tavallisimmin sedimenttejä syntyy merien, järvien ja jokien pohjiin. 

Selvityskohde
Pohjavesialue on selvityskohde tai selvitystarvealue, jos sillä on toimintoja, jotka ovat saattaneet vaarantaa
pohjavesialueen pohjavettä. Riittäviä tietoja pohjaveden pinnankorkeuden merkittävästä alenemisesta ja/tai pohjaveden ympäristönlaatunormien ylityksistä ei kuitenkaan toistaiseksi ole. Pohjavesialue ei siis vielä ole riskinalainen, mutta voi sellaiseksi osoittautua, kun siltä on kerätty riittävästi tällaisia tietoja.

Siirtoviemäri
Siirtoviemärillä voidaan siirtää jätevesi käsittelyyn toiselle jätevedenpuhdistamolle, jolloin jätevesien käsittely tehostuu.

Sisäinen ravinnekuormitus, sisäinen kuormitus, sisäkuormitus
Tarkoittaa sedimenttiin varastoituneiden ravinteiden, kuten fosforin vapautumista takaisin veteen. Varastoituminen on paljolti ihmisen aiheuttamaa. Pohjaan kertyneet ravinteet voivat liueta takaisin yläpuoliseen veteen esim. pohjan sekoittamisen johdosta tai erityisesti pohjan hapettomuuden vuoksi. Esim. särkikalat, vesiliikenne tai ruoppaus voivat sekoittaa pohjaa. Pohjan hapettomuus puolestaan yleensä johtuu happea kuluttavan hajotustoiminnan runsaudesta rehevissä järvissä, joissa tuottavuus on suurta ja siten hajoavaa aineista kertyy runsaasti pohjalle. Koska fosfori on yleensä tärkein vesien rehevöityneisyyttä rajoittava tekijä, sen vapautuminen sedimentistä takaisin veteen voi vaikuttaa merkittävästi vesistön ekologiseen tilaan.

SMB-lagen
Lagen om bedömning av miljökonsekvenserna av myndigheters planer och program kallas SMB-lagen. Lagen grundar sig på Europaparlamentets och rådets direktiv (2001/42/EG) om bedömning av vissa planers 
och programs miljöpåverkan. Lagen gör det möjligt att beakta miljöperspektiven i högre grad än tidigare redan 
i början av beredningen av planer och program.

Suora päästö pohjaveteen
Pilaavien aineiden johtaminen suoraan pohjaveteen siten, etteivät ne suotaudu pohjaveteen maanpinnan alapuolella olevan, pohjavedellä kyllästymättömän maa- tai kallioperän läpi. Suora päästö voisi tapahtua esimerkiksi maa-ainesten ottoalueella sijaitsevaan pohjavesilammikkoon.

Delområde för planeringen
Åtgärdsprogrammet sammanställs av viktiga delområden med tanke på planeringsarbetet, såsom sjösystem, 
förgreningar i stora vattendrag m.m.

Säännöstely
Vesistön säännöstelyllä vaikutetaan patorakenteen juoksutusta säätämällä yläpuolisen järven, lammen tai joen vedenkorkeuksiin. Säännöstelyllä on erilaisia tarkoituksia, joista merkittävin Suomessa on tulvasuojelu ja vesivoima. Tulvasuojelussa yläpuolisen vesistöalueen vedenkorkeutta lasketaan ennalta, jotta juoksutukset voivat olla maltillisempia lumen sulamispiikin tai hyydetulvan aikana.

Tavoitetila
Ekologinen tila, joka asetetaan vesistön tavoitteeksi. Hyvää huonommassa tilassa olevilla vesistöillä tavoitteena on yleensä hyvä tila, hyvässä tilassa olevilla tavoitteena on joko hyvä tai erinomainen tila ja erinomaisilla vesistöillä tavoitteena on säilyttää vesistö nykyisessä tilassaan.

Toimenpide
Tarkoittaa laajasti ottaen kaikkia vesien tilaa parantavia toimenpiteitä. Niihin sisältyvät esimerkiksi kuormituksen vähentämistoimenpiteet sekä hydrologis-morfologista tilaa parantavat toimenpiteet ja vesistökunnostukset.

Toimenpideohjelma (TPO)
Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelman tausta-asiakirja, jossa tarkastellaan osa-alueittain (ja vesistöittäin) vesienhoitoalueen kuormittavia tekijöitä, vesien tilaa sekä tarvittavia toimenpiteitä vesille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi Toimenpideohjelman tiivistelmä on osa vesienhoitosuunnitelmaa.

TOSSU
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun tietojärjestelmä vesienhoidon 3. kaudella

Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinnan tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Vuonna 2010 voimaan tullut tulvariskilaki perustuu EU:n tulvadirektiiviin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää tulvariskien hallintaa. Tulvariskilainsäädännön mukaiseen tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat.

Typindelning
I typindelningen indelas ytvattnen (till exempel sjöar, åar, älvar eller delar av dem) i grupper som motsvarar 
deras naturliga egenskaper, det vill säga typer. Typerna beskriver naturens egna variationer i vattendragen.

Kompletterande åtgärder
Med kompletterande åtgärder avses åtgärder som krävs och som kan vidtas om de grundläggande åtgärderna inte räcker till för att nå målen som ställts upp för vattenvården.

YLVA / VAHTI
Ympäristönsuojelun valvonnan sähköinen asiointijärjestelmä. Järjestelmässä ylläpidetään tietoja mm. ympäristölupavelvollisten luvista ja päästöistä vesiin ja ilmaan sekä jätteistä

VEETI
Vesihuollon tietojärjestelmä, johon on kerätty tietoja vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. Järjestelmässä on tietoa mm. vesi- ja viemäriverkostojen materiaaleista ja määristä, verkostoon liittyneiden ja liittymättömien asukkaiden määristä, taloudellisista tunnusluvuista sekä vedenhankintaan otetuista ja toimitetuista vesimääristä. Rekisteri on valtakunnallinen.

VEMALA
VEMALA-malli on operatiivinen, koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli vesistöille. Se simuloi ravinteiden prosesseja, huuhtoutumista ja kulkeutumista maalla, joissa ja järvissä. Malli simuloi ravinteiden kokonaiskuormaa vesistöihin, pidättymistä ja Suomen vesistöistä Itämereen lähtevää kuormaa. VEMALA koostuu pääosin kahdesta osamallista: hydrologiaa simuloivasta WSFS-mallista ja ravinneprosesseja simuloivasta VEMALA-mallista. Mallia hallinnoi Suomen ympäristökeskus.

VEMU
Pintavesimuodostumien tietojärjestelmä 1. ja 2. vesienhoitokaudella Hertta-järjestelmässä. VEMU-järjestelmään tallennetaan vesienhoidon suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää tietoa pintavesistä.

VEMU3
Pintavesimuodostumien tietojärjestelmä 3. vesienhoitokaudella Hertta-järjestelmässä.

Vesien tilan luokittelu
Vesien tila luokitellaan ihmisen toiminnan aiheuttaman muutoksen perusteella käyttäen vertailukohtana häiriintymättömiä, luonnontilaisia vesiä. Pintavedet luokitellaan niiden biologisen tilan perusteella viiteen luokkaan (erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono) ja kemiallisen tilan perusteella kahteen luokkaan (hyvä, hyvää huonompi). Pohjavedet luokitellaan riskinalaisilla pohjavesialueilla niiden määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella kahteen luokkaan (hyvä tai huono).

Vattenvård 
Med vattenvård avses planmässig verksamhet i enlighet med ramdirektivet för vatten samt vatten- och 
havsvårdslagen genom vilken yt- och grundvattnens kvalitativa och kvantitativa status upprätthålls och 
förbättras. 

Vattenförvaltningsområde 
Med vattenförvaltningsområde avses ett område som består av ett eller flera avrinningsområden samt därtill 
hörande grund- och kustvatten. I statsrådets förordning (1303/2004) definieras ett vattenförvaltningsområde 
som ett samarbetsområde för vattenvården.

Lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen 
Lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen (272/2011) är den viktigaste lagstiftningen genom vilken 
ramdirektivet för vatten och ramdirektivet om en marin strategi verkställs i Finland. I lagen finns bestämmelser 
om samarbetet mellan myndigheterna, utredning av faktorer som påverkar vattnens och havets status, övervakning, klassificering av vatten och om planering av vattenvården och havsvården samt allmänhetens och 
olika instansers medverkan. 

Vesienhoitosuunnitelma (VHS)
Vesienhoitosuunnitelma on yleistason asiakirja, jossa esitetään vesienhoitoalueen kattava yhteenveto vesien tilasta, ongelmista ja suunnitelluista vesienhoitotoimista. Kolmatta hoitokautta varten kukin vesienhoitosuunnitelma on jaettu kahteen osaan, josta ensimmäinen koskee vesienhoitoaluetta, toinen on kaikille alueille yhteinen, valtakunnallisesti valmisteltu osa.

Ramdirektivet för vatten 
Europaparlamentets och rådets direktiv 2000/60/EG om upprättande av en ram för gemenskapens åtgärder 
på vattenpolitikens område. Syftet med direktivet är att skydda, förbättra och återställa vattnen så att deras 
status inte försämras och att vattendragens status är minst god inom hela EU år 2015. I Finland har direktivet 
verkställts genom nationella bestämmelser, varav de viktigaste är lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen och de förordningar som utfärdats utifrån den.

Vesimuodostuma, muodostuma
Vesienhoidossa vesistöt on jaettu vesimuodostumiin. Vesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Esimerkiksi järvi voidaan jakaa useammaksi eri vesimuodostumaksi, jos järven eri osiin kohdistuu erilaisia paineita tai jos ominaisuudet muuten poikkeavat toisistaan järven eri osissa.

Vesipalvelu
Palvelu, jolla tarjotaan kotitalouksien, julkisten laitosten tai jonkin taloudellisen toiminnan käyttöön pintaveden tai pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua.

Avrinningsområde 
Det område från vilket regnvattnet strömmar till havet genom en fåra eller ett delta. 

Ämnen som är skadliga för vattenmiljön 
Ämnen som är skadliga för vattenmiljön är de ämnen som valts ut nationellt i enlighet med ramdirektivet för 
vatten. De är också andra ämnen som fastställts i enlighet med samma direktiv än sådana som fastställts 
som farliga för vattenmiljön (se punkten Ämnen som är farliga för vattenmiljön) och som kan orsaka förorening 
av ytvattnet. 

Ämnen som är farliga för vattenmiljön
Ämnen som är farliga för vattenmiljön är de ämnen som avses i ramdirektivet för vatten och i direktivet om 
förorening genom utsläpp av farliga ämnen i vattenmiljön och som är giftiga, långsamt nedbrytbara och som 
kan samlas i organismerna. 

VESLA
Pintavesien tila (vedenlaatu) Hertta-järjestelmässä. Vedenlaatuosaan on tallennettu valtakunnallisten ja alueellisten ympäristöhallinnon seurantojen ja vesistöjen velvoitetarkkailujen sekä erillisten tutkimusten ja selvitysten fysikaalis-kemiallisia tuloksia.

VESTY
Vesistötöiden tietojärjestelmä Hertta-järjestelmässä, sisältää vesistötöihin liittyvät hankkeet ja rakenteet.

Vipu-vesistöt
Vipu-vesistöt on tuotettu Ruokaviraston ylläpitämää viljelijöiden verkkoasiointipalvelua (Vipu-palvelu) varten, jossa aineistoa hyödynnetään ympäristökorvausjärjestelmän tukena vesistöjen kuvaamiseen. Vipu-vesistöt ei kuitenkaan kuvaa suoraan vesilain mukaista vesistöä https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vipu-vesistot.

Voimakkaasti muutettu vesistö
Osa rakennetuista ja säännöstellyistä vesistöistä on hydrologis-morfologisilta ominaisuuksiltaan niin voimakkaasti muutettuja, että hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ei ole mahdollista, tai sen saavuttaminen aiheuttaisi huomattavaa haittaa vesistön tärkeälle käytölle tai ympäristöön laajemminkin. Voimakkaasti muutetuissa vesissä vesistön nykyistä tilaa verrataan parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan (ks. paras saavutettavissa oleva tila).

WSFS-VEMALA
Vesistömallijärjestelmä mm. kuormituksen arvioimiseksi

Samarbetsgrupp 
Samarbetsgruppen är enligt lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen (272/2011) en grupp som 
representerar olika intressenter och som NTM-centralen har sammankallat. Gruppen deltar i beredningen av 
ärenden i anslutning till vattenvården.

Miljökvalitetsnorm
Med miljökvalitetsnorm avses en i lagstiftningen fastställd halt av ett farligt eller skadligt ämne i vatten, sediment eller organismer som, för att skydda människors hälsa och miljön, inte får överskridas.

 

RFV                   Regionförvaltningsverket

NTM                  Närings-, trafik- och miljöcentralen

ESAELY            Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Savolax

GTK                  Geologiska forskningscentralen

HAMELY           Närings-, trafik- och miljöcentralen i Tavastland

HELCOM          Skyddskommissionen för Östersjön (Helsinki Commission)

KAIELY             Närings-, trafik- och miljöcentralen i Kajanaland

KASELY           Närings-, trafik- och miljöcentralen i  Sydöstra Finland

KESLEY           Närings-, trafik- och miljöcentralen i Mellersta Finland

KUTOVA           Urvalsverktyg för kostnadseffektiva vattenskyddsåtgärder

LAPELY            Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland

Luke                 Naturresursinstitutet

Mavi                  Maaseutuvirasto

MML                 Maanmittauslaitos

MMM                Maa- ja metsätalousministeriö

MOL                  Maanomistajain liitto

MTK                  Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter

OM                    Oikeusministeriö

POPELY            Närings-, trafik- och miljöcentralen i  Norra Österbotten

POKELY            Närings-, trafik- och miljöcentralen i  Norra Karelen

POSELY            Närings-, trafik- och miljöcentralen i   Norra Savolax

POVET             Pohjavesitietojärjestelmä

PPL                   Norra Österbottens förbund

SLC                   Svenska lantbruksproducenternas centralförbund

STUK                Strålsäkerhetscentralen

STM                  Sosiaali- ja terveysministeriö

SVYL                 Förbundet för Vattenskyddsföreningarna i Finland

SYKE                 Finlands miljöcentral

TEKES              Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer

TEM                  Työ- ja elinkeinoministeriö

THL                   Institutet för hälsa och välfärd

TUKES              Säkerhets- och kemikalieverket

UUDELY            Närings-, trafit- och miljöcentralen i Nyland

VAHTI                Datasystemet för tillsyns- och belastningsinformation

VARELY             Närings-, trafit- och miljöcentralen i Egentliga Finland

VELVET             Datasystemet för vatten- och avloppsverk

VTT                    Statens tekniska forskningscentral

VVY                    Vattenverksföreningen

WSFS VEMALA  Vattendragsmodellsystem

YLVA                   Ympäristönsuojelun valvonnan sähköinen asiointijärjestelmä

YM                      Miljöministeriet