2.5 Pohjavedet
Vesienhoidossa tarkasteltavat pohjavesimuodostumat käsittävät vedenhankintaa varten tärkeät (luokat 1 ja 1E) ja muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (luokat 2 ja 2E) sekä pohjavesialueet, joiden pohjavedestä maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen (E-luokka). Tärkeitä pohjavesialueita on Kemijoen vesienhoitoalueella 189 kpl ja muita vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita 272 kpl. E-luokan pohjavesialueita on 28 kpl. Alueella on lisäksi 472 pohjavesialuetta, joiden soveltuvuutta vedenhankintaan ei ole tutkittu (III luokka). Näiden III luokan pohjavesialueiden luokitusten tarkistamiseen liittyvä työ tulee Lapin alueella jatkumaan arviolta vuoteen 2023 saakka.
Kolmannella suunnittelukaudella tarkasteltavien pohjavesimuodostumien määrässä on tapahtunut muutoksia ensimmäiseen ja toiseen kauteen verrattuna. Syynä tähän on III luokan pohjavesialueilla tehdyt tarkemmat tutkimukset, joiden perusteella ne on luokiteltu kuuluvaksi 1-, 2- tai E-luokkiin, ja tulleet näin mukaan vesienhoidon suunnitteluun. Tarkempien tutkimuksien myötä yhdyskuntien vedenhankintaan soveltumattomia pohjavesialueita on myös voitu poistaa luokituksesta. Lisäksi pohjavesialueilla on tehty rajausmuutoksia ja samaan hydrogeologiseen kokonaisuuteen kuuluvia alueita on yhdistetty kokonaisuuksiksi.
Kemijoen vesienhoitoalueen tärkeillä (1-luokka tai 1E-luokka) ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla (2-luokka tai 2E-luokka) pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määrä on arviolta noin 265 000 m³/d, ja E-luokan pohjavesialueilla noin 1820 m3/d. Arvio perustuu pohjavesialueiden muodostumisalueen pinta-alaan sekä sadantamääriin ja arvioituun pintamaan vedenläpäisevyyteen. Alueen kaikki vesilaitokset käyttävät käyttövetenään pohjavettä. Alueella on lisäksi runsaasti III luokan pohjavesialueita, joiden soveltuvuutta vedenhankintaan ei ole tutkittu. Näiden alueiden arvioitu pohjavesimäärä on noin 230 000 m³/d. Pohjavesivarat ovat käyttöön nähden runsaat, mutta pohjavesialueet eivät jakaannu tasaisesti. Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta pohjavesivarat ovat niukat muun muassa Kemin ja Simon alueella.
