6.2 Teollisuus ja kaivostoiminta

Teollisuus ja kaivostoiminta on merkittävä paine noin 3 %:ssa vesienhoitoalueen pintavesimuodostumista, jotka ovat joko hyvää huonommassa ekologisessa tilassa tai joiden tila on riskissä heikentyä.

Teollisuuspäästödirektiivi (IED 2010/75/EU) on toimeenpantu 1.9.2014 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain uudistuksella (527/2014). Ympäristönlaatunormidirektiivin (EQSD 2013/39/EU) täytäntöönpano on hoidettu valtioneuvoston asetukseen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (2006/1022) tehdyillä muutoksilla.

Lupamenettely koskee Suomessa pienimuotoisempaakin teollista toimintaa kuin mikä on teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalan piirissä. Päästöjä rajoitetaan uudistetun ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristöluvilla soveltaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristöluvat sisältävät päästömääräyksiä ja tarkkailuvelvoitteita. Teollisuuspäästödirektiivin mukaisille toiminnoille laaditaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät, jotka ovat lähtökohtana päästömääräyksiä annettaessa. Määräaikaisista lupamääräysten tarkistamisista on luovuttu, mutta valvontaviranomainen voi tarvittaessa panna vireille luvan muuttamisen vastaamaan ympäristönsuojelulain mukaisia vaatimuksia, esimerkiksi BAT-päätelmien huomioon ottamisen.

BAT-päätelmät ohjaavat teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalan toimintojen päästömääräyksiä. Tietyin edellytyksin (mm. taloudellinen kohtuuttomuus suhteessa ympäristöhyötyihin maantieteelliset ja paikalliset olot sekä tekniset olosuhteet huomioon ottaen) teollisuuslaitoksille voidaan myöntää poikkeuksia BAT-päätelmien vaatimuksista. Mikäli ympäristönlaatunormit tai muut ympäristön tilan vaatimukset edellyttävät tiukempia lupamääräyksiä, niitä voidaan antaa lupapäätöksessä. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen sääntelyä ja tarkkailuja tehostetaan. Teollisuuspäästödirektiivin mukaan pohjavesistä tulee laatia perustilaselvitys. Erityistä huomiota kiinnitetään häiriötilanteiden ennalta ehkäisyyn. Pohjavettä mahdollisesti vaarantava uusi teollisuus- ja yritystoiminta pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle.

 Esitys toimenpiteiksi

Kaikki teollisuuden toimenpiteet ovat perustoimenpiteitä. Merkittävimmin toimenpiteet vaikuttavat vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseen. Jossain määrin toimenpiteillä vähennetään ravinteiden ja hitaasti hajoavien orgaanisten aineiden kuormitusta pintavesiin.

Toimenpiteisiin kuuluu luvanvaraisten teollisuuden laitosten käyttö, ylläpito ja tehostaminen siten, että toimintataso pysyy vähintään alkavan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen. Vesiympäristölle haitallisten aineiden vaikutuksia vähennetään, ja riskienhallintaa sekä häiriötilanteisiin varautumista kehitetään ympäristölupamenettelyiden ja valvontatoimien avulla. Riskien hallinta ja ympäristövaikutuksista selvilläolo ovat jatkuvia prosesseja.

Ympäristöluvantarpeen harkintaa tulee vesienhoitoalueen pohjavesialueilla tehdä erityisesti ampumaratoihin liittyen. Pohjavesialueiden luokitusten tarkistamisen myötä alueita on noussut III luokasta 2-luokkaan, jolloin ampumaratojen ympäristölupatarpeen harkinta on tullut ajankohtaiseksi.  Rovaniemen Kolpeneen pohjavesialueella sijaitsevan Toramon ampumaradan ympäristöluvan ehtoja tulisi tarkistaa erityisesti tarkkailun osalta. Lisäksi Rovaniemellä Mäntyvaaran pohjavesialueella sijaitsevan moottoriurheiluradan ympäristölupamääräykset tulee tarkistaa. Rovaniemen Totonkankaan pohjavesialueilla sijaistee myös muita riskitoimintoja, joiden ympäristöluvantarvetta tulisi tarkastella. Teollisuuteen liittyvien riskien hallintaa edistetään erityisesti ohjauskeinojen kautta tarkkailun aloittamisen ja täydentämisen sekä valvonnan tehostamisen avulla.

Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit vesienhoitoalueella ovat Tilastokeskuksen mukaan olleet vuosina 2010–12 keskimäärin kaksi miljoonaa euroa/vuosi ja käyttökustannukset yhdeksän miljoonaa euroa/vuosi.

Taulukko 6.2.1. Teollisuuden vesienhoitotoimenpiteiden määrät, investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) vesienhoitoalueella 2022–2027.

Esitys ohjauskeinoiksi

Teollisuuden ja kaivostoiminnan vesiensuojelun keskeiset ohjauskeinot perustuvat edelleen ympäristölainsäädännön mukaisiin menettelyihin (taulukko 6.2.2). Erityistä huomiota kiinnitetään kaivosalueiden vesienhallintaan erilaisissa hydrologisissa olosuhteissa, vesien ja jätteiden kestäviin allasvarastointeihin, kehittyneiden jätevesien käsittelymenetelmien käyttöönottoon sekä onnettomuus- ja häiriötilanteiden vesipäästöjen hyvään hallintaan. Riskienhallintasuunnitelmilla voidaan ennaltaehkäistä ympäristövahinkoja sekä varautua onnettomuus- ja häiriötilanteisiin. Vesiympäristölle haitallisten aineiden vaikutuksia tunnistetaan ja vähennetään edelleen lupamenettelyllä.

Pohjavesialueilla sovellettavat ohjauskeinot käsittävät erityisesti tarkkailun aloittamiseen ja tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä.

Taulukko 6.2.2. Teollisuuden ja kaivostoiminnan toimenpiteiden toteutusta edistävät ohjauskeinot Kemijoen vesienhoitoalueella 2022–2027.

MMM=maa- ja metsätalousministeriö, YM=ympäristöministeriö, STM=sosiaali- ja terveysministeriö, TEM=työ- ja elinkeinoministeriö, VVY= vesilaitosyhdistys, SYKE=Suomen ympäristökeskus, ELY=elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, AVI=aluehallintovirasto, GTK=geologian tutkimuskeskus, TUKES=turvallisuus- ja kemikaalivirasto