3.3.6 Metsätalous

Metsätalous aiheuttaa merkittävän paineen 189 vesimuodostumalle Kemijoen vesienhoitoalueella.

Metsätalous on koko vesienhoitoalueen tasolla merkittävin sektori vesiympäristön paineena. Metsätalouden vesistökuormitus muodostuu pääasiassa ravinteista, humuksesta ja kiintoainesta. Metsätalouden ravinnekuormitus on 63 % fosforin ja 52 % typen vesienhoitoalueella syntyvästä ihmistoiminnan kuormasta.

 Kunnostusojitus on kuormittavin yhä käytetty metsätalouden toimenpide. Varsinaisia uudisojituksia ei enää tehdä. Nykytiedon perusteella ojitusten ja ojien kunnostusten vesistövaikutukset jatkuvat vuosikymmeniä. Humuksen lisääntyminen näkyy intensiivisesti ojitetuilla turvemailla alueiden järvialtaiden tummumisena. Kiintoainekuormitus aiheuttaa ojien suiden, ja pahimmillaan kokonaisten ojitusten alapuolisten jokijaksojen tai lahtien liettymistä. Lisäksi intensiivinen ojitus heikentää valuma-alueen vedenpidätyskykyä äärevöittäen yli- ja alivirtaamia. Vanhat ojitukset vesistöjen latvoilla ovat myös usein kohdistuneet suoraa pienvesiin, jotka kaivamisen seurauksena ovat voimakkaasti muuttuneet tai tuhoutuneet.

Ojitus on laaja-alaisinta vesienhoitoalueen eteläosissa. Kaakamojoen ja Simojoen suunnittelualueiden maa-alasta noin 30 % on ojitettua turvemaata. Kemijoen ala- ja keskiosalla osuus on noin 20 %. Voimakkaimmin muokattujen pienempien valuma-alueiden maa-alasta yli puolet on ojitettu. Luonnonhuuhtoumaan suhteutettuna Kaakamojoella metsätalouden fosforikuormitus vastaa 70 % luonnonhuuhtouman määrästä ja Kemijoen alaosalla 63 %. Simojoella metsätalouden fosforikuorma on luonnonhuuhtoumaa suurempi. Metsätalousvaltaisilla, pienemmillä valuma-alueilla metsätalouden ravinnekuormitus on jopa yli kaksi kertaa luonnonhuuhtouman määrä.

Vesienhoitoalueella tehtiin metsäojitusten kunnostusta vuosien 2016–2019 ELY-keskukselle tehtyjen ilmoitusten perusteella noin 1 530 ha/v. Määrä on selvästi vähentynyt vuosien 2004-2012 tasosta 2 400 ha/v. Uudishakkuita tehtiin 2013-2017 keskimäärin 14 090 ha/v. Uudishakkuiden määrä on hieman vähentynyt vuosiin 2004-2012 verrattuna (16 700 ha/v).

Metsätalouden toimenpiteet voivat vaikuttaa myös pohjavesien laatuun ja määrään. Metsätalouden vaikutuksista pohjavesialueilla on toistaiseksi erittäin vähän seurantatietoa. Ojitukset ja kunnostusojitukset voivat aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista ja muodostuman antoisuuden heikkenemistä. Pohjavesialueilla ei yleensä tehdä ojituksia tai lannoituksia, mutta hakkuut ja maanmuokkaus lisäävät valumavesien määrää ja voivat lisätä ravinteiden ja metallien huuhtoutumista pohjavesiin varsinkin alueilla, joilla pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Kemiallisia torjunta-aineita, esimerkiksi hyönteismyrkkyjä tai vesakontorjunta-aineita, ei enää juurikaan käytetä.

Taulukko 3.3.6.1. Keskimääräiset metsäojitukset 2016-19 ja uudishakkuut 2013-2017 osa-alueittain (Lähde: Metsäkeskus, Metsähallitus, VEMALA-malli).

Taulukko 3.3.6.2. Yhteenveto turvemaan kuivatuksesta vesistöön huuhtoutuvien aineiden vesistövaikutuksista.