6.4 Turvetuotanto

Turvetuotannon pistekuormitus on merkittävä vesien tilaan vaikuttava paine 3%:ssa niistä pintavesimuodostumista, jotka joko ovat hyvää huonommassa ekologisessa tilassa tai joiden tila on riskissä heikentyä.

Esitys toimenpiteiksi

Vesienhoitoalueelle esitettävien toimenpiteiden määrät ja kustannukset käyvät ilmi taulukosta 6.4.1 Vallitsevan oikeuskäytännön perusteella ympärivuotinen pintavalutus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Suurimmalla osalla tuotantoalueista on jo käytössä ympärivuotiset pintavalutuskentät ja täydentävänä toimenpiteenä esitetään kesäaikaisten pintavalutuskenttien muuttamista ympärivuotisiksi. Vastuu turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla.

Taulukko 6.4.1. Turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden määrät (ha tuotantoaluetta), investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) vesienhoitoalueella 2022–2027.

Toimenpide (yksikkö) Määrä Investoinnitvuosina  2022–2027  (1000 €) Vuotuiset käyttö- ja  ylläpito­kustannukset (1000 €) Vuosi-            kustannus  (1000 €)
Muut perustoimenpiteet
Vesiensuojelun perusrakenteet (ha) 2 190 1 600 228 340
Ojitettu pintavalutuskenttä, pumppaus (ha) 70 189 3 16
Ojittamaton pintavalutuskenttä, ei pumppausta (ha) 1 650 1 403 25 123
Ojitettu pintavalutuskenttä, ei pumppausta (ha) 40 39 1 3
Kasvillisuuskenttä/kosteikko, ei pumppausta (ha) 210 214 8 23
Täydentävät toimenpiteet
Kesäaikaisen pintavalutuskentän muuttaminen ympärivuotiseksi (ha) 300 540 11 489
Yhteensä   3 985 276 994

 

Taulukko 6.4.2. Turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden määrät (ha tuotantoaluetta) suunnittelualueittain.

Toimenpide Kaakamojoki Kemijoen alaosa Simojoki
Kasvillisuuskenttä/kosteikko, ei pumppausta - 150 60
Kesäaikaisen pintavalutuskentän muuttaminen ympärivuotiseksi - 300 -
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla - - 70
Ojitettu pintavalutuskenttä, ei pumppausta 40 - -
Ojittamaton pintavalutuskenttä, ei pumppausta   750 900
Vesiensuojelun perusrakenteet 40 1 100 1 050

 

Esitys ohjauskeinoiksi

Turvetuotannon sijainninohjausta edistetään Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjausten mukaisesti maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Erityisesti pientuottajille ja urakoitsijoille suunnattavaa turvetuotannon vesiensuojelun käytännön toteuttamiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa tulisi lisätä sekä edistää omavalvontaa. Valtakunnalliset ohjauskeinot on koottu taulukkoon 10.13. Alueellisena ohjauskeinona edistetään happamien sulfaattimaiden ja niistä aiheutuvien riskien huomioon ottamista turvetuotannon eri vaiheissa ja jälkikäytössä, pH-vaikutusten arviointia riskialueilla sekä torjuntatoimia hapanta kuormitusta tuottavilla tuotantoalueilla. Tuotantoalueiden ennakoitua nopeamman tuotannosta poistumisen vuoksi toimenpiteissä korostuu turvetuotantoalueiden jälkikäyttömuotojen selvittäminen ja toteutus. 

Ohjauskeino Vastuutahot Yhteistyötahot
Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä vesiluonnon monimuotoisuudelle. YM, ELYt, AVIt, maakuntien liitot TEM, GTK, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset
Vähennetään haitallisia vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ottaen huomioon turvetuotannon osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta. YM, AVIt, ELYt Turvetuottajat, konsultit, maakuntien liitot
Edistetään uusien ja erityisesti ympärivuotisesti toimivien sekä muuttuvaan ilmastoon soveltuvien vesiensuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. YM, TEM VTT, TEKES, yliopistot, SYKE, turvetuottajat, Bioenergia ry
Edistetään turvetuottajille ja urakoitsijoille järjestettävää koulutusta sekä kehitetään pientuottajien osaamista. TEM, YM Bioenergia ry, turve­­-tuottajat, oppilaitokset
Kehitetään ja edistetään omavalvontaa. Bioenergia ry ELYt, AVIt, turvetuottajat
Kehitetään turvetuotannon velvoitetarkkailua YM, TEM Turvetuottajat, SYKE, yliopistot, ELYt, vesien­suojeluyhdistykset
Tutkitaan tarkemmin raudan ja rautapitoisen humuksen vesistövaikutuksia ojitettujen turvemaiden alapuolisissa vesistöissä YM, TEM SYKE, yliopistot, tutkimuslaitokset
Selvitetään ojiteltuilta turvemailta huuhtoutuvan metyylielohopean vaikutusta alapuolisten vesistöjen kaloista erillisselvityksin. Asetetaan tarvittaessa tarkkailuvelvoitteet raskasmetalleille ja tarpeen mukaan rajoituksia metallien huuhtoutumiselle. TEM, YM           AVIt, ELYt, SYKE, yliopistot, tutkimuslaitokset
Ohjataan turvetuotannon jälkikäyttöä ilmaston, vesistön ja monimuotoisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin sekä kehitetään lainsäädännön kautta kannustusjärjestelmä tukemaan ko. jälkikäyttöä TEM, YM, MMM Maanomistajat, kunnat, ELYt 
Alueellisena ohjauskeinona edistetään happamien sulfaattimaiden ja niistä aiheutuvien riskien huomioon ottamista turvetuotannon eri vaiheissa ja jälkikäytössä, pH-vaikutusten arviointia riskialueilla sekä torjuntatoimia hapanta kuormitusta tuottavilla tuotantoalueilla. AVIt, ELYt Turvetuottajat, SYKE,                 yliopistot

MMM=maa- ja metsätalousministeriö, YM=ympäristöministeriö, TEM=työ- ja elinkeinoministeriö, SYKE=Suomen ympäristökeskus, ELY=elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, AVI=aluehallintovirasto, GTK=geologian tutkimuskeskus, VTT=valtion teknillinen tutkimuskeskus, TEKES=teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus