5.2.1 Pintavedet
Toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi vesienhoitoalueella on tunnistettu pintavesien ekologista tai kemiallista tilaa heikentävät tai sen säilymiselle riskiä aiheuttavat merkittävät paineet (luku 3). Tulokset on koottu taulukkoon 5.2.1.
Merkittävien paineiden perusteella pintavesien tilan parantamisessa ja ylläpitämisessä pyritään vaikuttamaan erityisesti vesistöjen haitalliseen rehevyyteen sekä vesistöjen rakentamisesta johtuneisiin hydrologisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Joissakin tapauksissa rehevyyteen liittyvät ongelmat johtuvat pääosin vesimuodostuman hydrologisista tai morfologisista muutoksista, jolloin vesimuodostumalla on sekä rehevyystason alentamiseen että hydrologis-morfologisen tilan parantamiseen liittyviä tarpeita.
Rehevyyden osalta toimenpideohjelmassa on parantamistavoitteeksi asetettu fosfori- ja typpikuormituksen alentaminen. Fosfori- ja typpikuormituksen vähentämistarvetta on arvioitu VEMALA-mallin avulla. Ravinteille on fysikaalis-kemiallisen tilan luokittelussa tyyppikohtaiset raja-arvot. Hyvä tila saavutetaan kun pitoisuudet alittavat hyvän tilan rajan. Kiintoaineelle ja humukselle ei ole pitoisuusrajoja, joten niiden vähentämisen tarvetta ei ole voitu arvioida samalla tarkkuudella. Mikäli muilla tekijöillä, kuten happamuudella tai suolaantumisella, on keskeinen merkitys ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta, on niitä kuvaavien muuttujien merkitys arvioitu erikseen.
Suurimmat suhteelliset fosforikuormituksen vähentämistarpeet ovat Kaakamojoella (75 %) ja Kemijoen alaosalla (9 %). Typpikuorman vähentämistarve on Kaakamojoella n. 57 % ja muilla suunnittelualueilla noin 10 %. Vähentämistarpeet voivat suunnittelualueiden sisällä poiketa suurestikin esimerkiksi maankäytön voimakkuuden mukaan.
Hydro-morfologisen tilan parantamistarve kytkeytyy muutoksen arvioon osana ekologista luokittelua. Parantamistarvetta on yleensä kun hydro-morfologinen tila on hyvää huonompi. Merkittävimmät parantamistarpeet kohdistuvat jokivaluma-alueiden maankuivatuksen vesiensuojeluun ja perkausten elinympäristökunnostuksiin, vaellusyhteyksien palauttamiseen ja säännöstellyissä vesissä myös säännöstelykäytäntöjen kehittämiseen.
Kemiallisen tilan parantamistarve koskee pääasiassa kaukokulkeumana laajalle levinneitä aineita (PBDE ja elohopea) eikä niiden vähentämiseen ole vesienhoitoalueella tehokkaita keinoja. Elohopeakuormituksen syntymiseen turvemaiden käytössä on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota.
Taulukko 5.2.1. Järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumat, joissa on tunnistettu ekologiseen tilaan vaikuttavia merkittäviä paineita.
| Merkittäväksi tunnistettu paine | Järvet | Joet | Rannikkovedet | Vesimuodostumat yhteensä | |||
| Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | |
| Hajakuormitus | |||||||
| Metsätalous | 92 | 21 | 82 | 27 | 3 | 60 | 177 |
| Maatalous | 44 | 10 | 32 | 10 | 3 | 60 | 90 |
| Haja- ja loma-asutus | 9 | 2 | 7 | 2 | - | - | 16 |
| Hulevedet | - | - | - | - | 1 | 20 | 1 |
| Muu hajakuormitus | 14 | 3 | 1 | < 1 | 5 | 100 | 20 |
| Pistekuormitus | |||||||
| Yhdyskuntien jätevedet | - | - | 4 | 1 | 2 | 40 | 6 |
| Teollisuuslaitokset | - | - | - | - | 2 | 40 | 2 |
| Kaivannaisteollisuus | - | - | - | - | 1 | 20 | 1 |
| Kalanviljely | - | - | - | - | - | - | - |
| Turvetuotanto | 2 | < 1 | 5 | 2 | - | - | 7 |
| Hydrologis-morfologiset muutokset | |||||||
| Hydrologiset muutokset | 44 | 10 | 38 | 12 | - | - | 82 |
| Esteet ja padot | 23 | 5 | 12 | 4 | - | - | 35 |
| Morfologiset muutokset | 7 | 2 | 6 | 2 | 1 | 20 | 14 |
| Hydrologis-morfolgiset muutokset | - | - | 43 | 14 | - | - | 43 |
| Muut paineet | |||||||
| Teollisuuden vedenotto | - | - | - | - | - | - | - |
| Happamien sulfaattimaiden ojitus | - | - | - | - | - | - | - |
| Vieraslajit ja taudit | - | - | - | - | - | - | - |
| Muu ihmisperäinen paine | 24 | 6 | - | - | - | - | 24 |
Kuva 5.2.1.1. Ihmistoimintojen fosfori- ja typpikuorman vähennystarve Kemijoen vesienhoitoalueen suunnittelualueilla (VEMALA).
Hyvää huonommassa tilassa olevat ei voimakkaasti muutetut vesimuodostumat
Kemijoen vesienhoitoalueella on 10 jokivesimuodostumaa ja 11 järveä hyvää huonommassa ekologisessa tilassa. Rannikkoalueen kaikki muodostumat ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kaikille tyydyttävässä tai huonommassa tilassa oleville vesimuodostumille, jotka eivät ole voimakkaasti muutettuja tai keinotekoisia, tilatavoite on vähintään hyvä ekologinen tila. Voimakkaasti muutetuille ja keinotekoisille vesille tilatavoite määräytyy eri tavalla, suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevan tilaan.
Kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on polybromattujen difenyylieettereiden ympäristönlaatunormin ylityksestä johtuen huono. Tämän lisäksi elohopean ympäristölaatunormi ylittyy mittausten perusteella rannikkomuodostumissa sekä yhdessä järvessä.
Kaakamojoen suunnittelualue
Kaakamojoki laskee Perämereen Kemijoen pohjoispuolella. Suurimmat sivujoet, Tieksonjoki ja Saarajoki, on rajattu omiksi vesimuodostumiksi. Kaikkien kolmen joen alaosalla ihmistoiminnasta aiheutuva fosforikuormitus ylittää luonnonhuuhtouman määrän. Ihmistoiminnan maankäyttö Kaakamojoen vesistöalueella on intensiivistä: yli 40 % valuma-alueesta on ojitettua turvemaata tai peltoa.
Saarajoella metsätalous ja turvetuotanto ovat merkittävimmät paineet. Tieksonjoella ja Kaakamojoella kokonaisuutena maatalouden osuus on suurin, mutta ravinteiden hajakuormitusta aiheutuu myös metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. Tieksonjoen valuma-alueelle sijoittuu myös Kalkkimaan kaivoksen louhokset, joista aiheutuu pistemäistä typpikuormitusta. Kaakamojoen yläosalla on kolme turvetuotantoaluetta sekä Arpelan vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo.
Kaikkien kolmen joen vedenlaatu on korkeiden fosforipitoisuuksien vuoksi välttävällä tasolla.
Kaakamojoen vesistöalueella puro ja jokiuomia on laajasti perattu maankuivatusta varten. Perkauksia on kohdistettu myös Kaakamojoen, Tieksonjoen ja Saarajoen pääuomiin. Jokimuodostumien hydro-morfologinen tila on arvioitu korkeintaan tyydyttäväksi.
Kaakamojoen suunnittelualueelle on kohdistettu perustoimenpiteitä hajakuormituksen sekä yhdyskuntien jätevesien kuormituksen hallintaan. Joen elinympäristökunnostusta tulee kohdentaa Kaakamojoen ja Tieksonjoen perkauksiin. Jokien tilan parantaminen tulisi ensisijaisesti lähteä valuma-alueen vesiensuojelun tehostamisesta, jonka suunnittelun pohjaksi on tarpeen tehdä koko vesistöalueen tasolla inventointihanke.
Taulukko 5.2.1.2. Kemijoen vesienhoitoalueen hyvää huonommassa tilassa olevat ei voimakkaasti muutetut joet.
| Tunnus | Vesimuodostuma | Suunnittelualue | Tyyppi | Ekologinen tila |
| 66.000_001 | Kaakamojoki | Kaakamojoki | Kt | Tyydyttävä |
| 66.004_001 | Tieksonjoki | Kaakamojoki | Kt | Tyydyttävä |
| 66.006_001 | Saarajoki | Kaakamojoki | Pt | Tyydyttävä |
| 65.100_003 | Akkunusjoki | Kemijoen alaosa | Kt | Tyydyttävä |
| 65.100_006 | Kaisajoki | Kemijoen alaosa | Kt | Tyydyttävä |
| 65.143_001 | Talasjoki | Kemijoen alaosa | Pt | Tyydyttävä |
| 64.054_b01 | Näskänjoki | Kemijoen keskiosa | Pt | Tyydyttävä |
| 65.217_001 | Sierijoki | Kemijoen keskiosa | Pt | Tyydyttävä |
| 65.332_001 | Mairijoki | Kemijärven alue | Kt | Tyydyttävä |
| 64.026_001 | Maaninkaoja | Simojoki | Pt | Tyydyttävä |
Simojoen suunnittelualue
Maaninkaoja on pieni turvemaan joki, joka laskee Simojokeen Yli-Kärpän kohdalla. Jokeen kohdistuu maatalouden ja metsätalouden kuormitusta, joka vastaa fosforille yli kaksinkertaista ja typelle yli 100 % luonnonhuuhtouman määrää. Havaittu vedenlaatu on korkean typpipitoisuuden vuoksi tyydyttävä. Joki on myös suurelta osin perattu ja sen latvalla ollut järvi kuivattu. Maaninkaojaan on osoitettu perustoimenpiteitä hajakuormituksen hallintaan sekä täydentävää elinympäristökunnostusta peratuille osuuksille.
Lisäksi Simojoen Ylijoen latvalla oleva pieni Lihalampi on arvioitu olevan tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Lampi on hyvin matala ja voimakkaasti umpeenkasvanut, ja se on myös kirjattu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi.
Kemijoen alaosa
Akkunusjoki ja Kaisajoki
Kemijoen alaosan sivujoet Akkunusjoki ja Kaisajoki, sekä Kaisajoen omaksi vesimuodostumaksi rajattu Talasjoki, ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kaikissa kolmessa ihmistoiminnan fosforikuormitus ylittää luonnonhuuhtouman määrän. Metsä- ja maatalouden maankäyttö on alueella voimakasta. Kaisajoen koko vesistöalueesta noin puolet on ojitettua turvemaata tai peltoa, Akkunusjoella noin kolmannes. Kaisajokeen ja Talasjokeen kohdistuu lisäksi turvetuotannon kuormitusta. Akkunusjoen alaosalla haja-asutuksen jätevedet ovat kolmanneksi suurin fosforin kuormittaja.
Vedenlaadun seurantatietoa on Akkunusjoelta ja Kaisajoelta, joissa fysikaalis-kemiallinen tila on tyydyttävä korkeiden ravinnepitoisuuksien vuoksi. Maankuivatuksen seurauksena Akkunusjoen ja Kaisajoen vesistöalueiden puro- ja jokiuomia on perattu. Akkunusjoen alkuperäinen suualue on padottu ja vedet johdetaan kanavalla Isohaaran alapuolelle. Vesimuodostumien hydro-morfologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi.
Akkunusjoelle, Kaisajoelle ja Talasjoelle on suunniteltu hajakuormituksen hallintaan tähtääviä toimenpiteitä sekä elinympäristökunnostusta peratuille jokiosuuksille. Ala-Kemijoella on ollut käynnissä valuma-alue- ja uomakunnostuksen suunnittelua varten inventointihanke EMRA Interreg (2020-2021).
Kemijoen alaosan järvet
Kemijoen alaosan alueella on kolme järveä, Varejärvi, Sattajärvi ja Pisajärvi, joiden on arvioitu olevan tyydyttävässä tilassa. Varejärvi on todennäköisesti aikanaan laskettu, hyvin matala ja umpeenkasvanut humusjärvi, johon kohdistuu kokonaisuutena lähes kaksinkertaista fosforikuormitusta luonnonhuuhtoumaan verrattuna. Suurimpia kuormittajia ovat metsätalous ja peltoviljely, minkä lisäksi järveen kohdistuu vuodesta 2015 lähtien turvetuotannon kuormitusta. Myös Sattajärveä on laskettu, ja siihen kohdistuva fosforin hajakuormitus (metsätalous, peltoviljely, haja-asutus) ylittää luonnonhuuhtouman määrän. Molempien järvien tilasta kaivataan lisätietoa. Pisajärvi on hyvin matala, sisäkuormitteinen humusjärvi, johon kohdistuu kokonaisuutena vain vähäistä fosforikuormitusta suhteessa luonnonhuuhtoumaan pääasiassa metsätaloudesta (taulukko 5.2.1.4). Monet rehevät humusjärvet ovat hyvin matalia, ja mataluudesta johtuen niissä tapahtuu kesäaikaan voimakasta sedimentin resuspensiota eli pohjaan laskeutuneen kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden uudelleensekoittumista veteen.
Taulukko 5.2.1.3. Kemijoen vesienhoitoalueen hyvää huonommassa tilassa olevat ei voimakkaasti muutetut järvet.
| Tunnus | Vesimuodostuma | Suunnittelualue | KeVoMu | Tyyppi | Ekologinen tila |
| 64.037.1.023_001 | Lihalampi | Simojoki | Ei voimakkaasti muutettu | Mh | Tyydyttävä |
| 65.113.1.005_001 | Varejärvi | Kemijoen alaosa | Ei voimakkaasti muutettu | Mh | Tyydyttävä |
| 65.144.1.001_001 | Sattajärvi | Kemijoen alaosa | Ei voimakkaasti muutettu | MRh | Tyydyttävä |
| 65.153.1.011_001 | Pisajärvi | Kemijoen alaosa | Ei voimakkaasti muutettu | Mh | Tyydyttävä |
| 65.213.1.001_001 | Vuoskujärvi | Kemijoen keskiosa | Ei voimakkaasti muutettu | Mh | Tyydyttävä |
| 65.217.1.001_001 | Sierijärvi | Kemijoen keskiosa | Ei voimakkaasti muutettu | Mh | Tyydyttävä |
| 65.515.1.028_001 | Nuorajärvi | Ounasjoki | Ei voimakkaasti muutettu | Mh | Tyydyttävä |
| 65.563.1.005_001 | Syväjärvi | Ounasjoki | Ei voimakkaasti muutettu | Mh | Tyydyttävä |
| 65.583.1.001_001 | Molkojärvi | Ounasjoki | Ei voimakkaasti muutettu | MRh | Tyydyttävä |
| 65.594.1.001_001 | Riipijärvi | Ounasjoki | Ei voimakkaasti muutettu | MRh | Tyydyttävä |
| 65.896.1.001_001 | Kelujärvi - Matalajärvi | Kitinen | Ei voimakkaasti muutettu | Mh | Tyydyttävä |
Taulukko 5.2.1.4. Kemijoen vesienhoitoalueen rehevyydestä kärsivien järvien VEMALA-mallilla arvioitu fosfori- ja typpikuormituksen vähennystarve, arvio sisäisen kuormituksen merkityksestä sekä pääasialliset ulkoisen kuormituksen lähteet, joihin toimenpiteitä tulisi kohdistaa.
| Nimi | Vähennystarve P-kuormitus % | Vähennystarve N-kuormitus % | Sisäisen kuormituksen merkitys*) | Pääasiallinen ulkoisen kuormituksen lähde |
| Lihalampi | < 10 | 10-20 | Kohtalainen | Metsätalous |
| Varejärvi | < 10 | 10-20 | Kohtalainen | Metsätalous, peltoviljely |
| Sattajärvi | 30-50 | < 10 | Ei tietoa | Peltoviljely, haja-asutus |
| Pisajärvi | 20-30 | < 10 | Merkittävä | Metsätalous |
| Vuoskujärvi | 30-50 | 30-50 | Merkittävä | Metsätalous, peltoviljely |
| Sierijärvi | < 10 | < 10 | Kohtalainen | Haja-asutus, metsätalous |
| Nuorajärvi | < 10 | 10-20 | Merkittävä | Metsätalous, peltoviljely |
| Syväjärvi | 30-50 | 30-50 | Merkittävä | Metsätalous |
| Molkojärvi | 20-30 | 20-30 | Merkittävä | Metsätalous, peltoviljely |
| Riipijärvi | > 50 | 30-50 | Merkittävä | Metsätalous, peltoviljely |
| Kelujärvi - Matalajärvi | < 10 | < 10 | Kohtalainen | Peltoviljely, metsätalous |
*) Sisältäen sedimentin resuspension eli sedimentin uudelleensekoittumisen veteen.
Kemijoen keskiosa
Sierijärvi ja Sierijoki laskevat Keski-Kemijokeen Oikaraisen kohdalla. Sierijärvi on matala humusjärvi, johon kohdistuu kohtalaista haja-asutuksen ja metsätalouden kuormitusta. Sierijärvi on vedenlaadun ja biologisen tilan osalta kasviplanktonin sekä kalaston perusteella tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Sierijoen vedenlaatuun vaikuttaa vahvasti Sierijärven rehevyys sekä toisen jokihaaran, Ruokojoen, metsäojitusalueita tuleva kuormitus. Metsätalous on Sierijoen valuma-alueen mittakaavassa merkittävin paine. Ihmistoiminnan fosforikuorma vastaa 95 % luonnonhuuhtouman määrästä.
Sierijärvelle ensisijaisia toimenpiteitä ovat ulkoisen haja-asutuksen ja metsätalouden kuormituksen hallinta sekä ekologinen kunnostus sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi, Sierijoelle valuma-alueella metsätalouden toimenpiteet.
Vuoskujärvi on suoraan Kemijokeen laskeva matala latvajärvi, johon kohdistuu merkittävää hajakuormitusta metsätaloudesta. Järven tilaan vaikuttaa myös voimakas sisäinen kuormitus, joka hidastaa järven toipumista. Järven tilan parantamiseksi tarvitaan sekä metsätalouden kuormituksen että sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtääviä perus- ja täydentäviä toimenpiteitä.
Kemijärven alue
Mairijoki on keskisuuri turvemaan joki, joka laskee Kemijokeen Pelkosenniemen kuntakeskuksen eteläpuolella. Joen valuma-alueesta noin 10 % on ojitettua turvemaata, ja laskennallinen kokonaisfosforin kuormitus vastaa noin 62 % luonnonhuuhtouman määrästä. Suhteellisen pienestä ojitusalasta huolimatta, maankäytön vesistövaikutukset ovat huomattavia. Mairijoen fysikaalis-kemiallinen tila on korkean fosforipitoisuuden vuoksi tyydyttävä, biologinen tila kalojen, päällyslevien ja pohjaeläinten perusteella kokonaisuutena hyvä, ja hydro-morfologinen tila hyvä. Hydro-morfologista tilaa heikentää purouomien muutokset ojitusalueilla sekä uittoperkausten täydennyskunnostustarve. Kokonaisuutena Mairijoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi.
Mairijoelle on tarpeen kohdistaa erityisesti metsätalouden vesiensuojeluun tähtääviä perus- ja täydentäviä toimenpiteitä, sekä jokiuomien elinympäristökunnostusta.
Ounasjoen alue
Ounasjoen alueella on neljä tyydyttävään ekologiseen tilaan luokiteltua matalaa humusjärveä. Nuorajärvi on Sonkajärven valuma-alueen latvoilla sijaitseva matala humusjärvi, johon VEMALA-mallin mukaan kohdistuva ihmistoiminnasta johtuva fosforikuormitus on vähäistä, mutta typpikuormitus merkittävää (laskeuma, metsätalous, peltoviljely, haja-asutus). Kallon kylässä sijaitsevan Syväjärven ja Molkojärven tilasta kaivataan lisätietoa, sillä ne on luokiteltu tyydyttävään tilaan vanhojen vedenlaatutietojen ja VEMALA-mallin antamien arvioiden perusteella. Syväjärveen kohdistuu kohtalaista hajakuormitusta etenkin metsätaloudesta (40-100 % fosforin luonnonhuuhtoumasta). Molkojärveen kohdistuu kohtalaista hajakuormitusta metsätaloudesta ja peltoviljelystä. Riipijoen latvoilla sijaitseva Riipijärvi on hyvin matala ja rehevä järvi, jota on mahdollisesti aikanaan laskettu. Riipijärveen kohdistuu kohtalaista hajakuormitusta lähinnä metsätaloudesta ja peltoviljelystä. Lisäksi Riipijärveä kuormittaa sen yläpuolella sijaitseva Lintulampi, joka toimii luonnonravintolammikkona. Kaikki nämä vesistön latvaosissa sijaitsevat matalat humusjärvet kärsivät myös sisäisestä kuormituksesta. Järvien tilan parantaminen edellyttää sekä ulkoisen, pääasiassa metsätaloudesta ja peltoviljelystä aiheutuvan kuormituksen vähentämistä, että sisäisen kuormituksen hillitsemistä.
Kitisen alue
Kitisen alueella Kelujoen latvaosissa sijaitseva Kelujärvi-Matalajärvi on matala humusjärvi, johon kohdistuu kokonaisuutena merkittävää hajakuormitusta lähinnä peltoviljelystä ja metsätaloudesta (yli 100 % fosforin luonnonhuuhtoumasta). Kelujärvi-Matalajärven ravinnepitoisuudet ovat hieman laskeneet edellisestä luokittelukaudesta ja kuvastavat jopa erinomaista tilaa, mutta pohjan läheinen syvänne on hapeton kevättalvella ja järvi on kohtalaisen sisäkuormitteinen. Särkikalojen biomassaosuus on erittäin suuri (84 %), mikä kuvastaa sitä, että järvessä olisi tarvetta maa- ja metsätalouden hajakuormituksen vähentämisen lisäksi tehokalastukselle.
Rannikko
Kemijoen vesienhoitoalueen rannikkovesissä on ravinnepitoisuuksien perusteella arvioituna vähäistä kuormituksen vähentämistarvetta Simo sisä ja Maksniemi sisä -vesimuodostumissa (taulukko 5.2.1.5). Suurempaa kuormituksen vähentämistarvetta on etenkin Ajos sisä ja vähäisemmässä määrin Kemi sisä -vesimuodostumissa. Ulommalla rannikkovesialueella, Kemi-Simo ulko, ei ole ravinnepitoisuuksien perusteella kuormituksen vähentämistarvetta. Sen sijaan klorofyllipitoisuuden perusteella arvioituna kuormituksen vähennystarvetta on kaikissa vesimuodostumissa ja suurinta vähennystarve on Ajos sisä -vesimuodostumassa. Tähän vaikuttavat rannikkovesien hyvin tiukat klorofyllin luokkarajat sisävesiin verrattuna.
Taulukko 5.2.1.5. Kemijoen vesienhoitoalueen rannikkovesien kuormituksen vähennystarve ravinnepitoisuuksien ja klorofyllipitoisuuden perusteella arvioituna.
| Vesimuodostuma | Vähennystarve P-pitoisuus % | Vähennystarve N-pitoisuus % | Vähennystarve klorofyllipitoisuus % |
| Simo sisä | 0 | < 10 | 10-30 |
| Maksniemi sisä | < 10 | < 10 | 30-50 |
| Ajos sisä | 30-50 | 10-30 | > 50 |
| Kemi sisä | 10-30 | < 10 | 30-50 |
| Kemi-Simo ulko | 0 | 0 | 30-50 |
Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet
Ekologinen tila on arvioitu samalla menetelmällä myös rakennetuille vesille, joiden hydrologia on säännöstelyn tai vesistöjärjestelyjen vuoksi suuresti muuttunut, sekä kokonaan keinotekoisille vesille, kuten tekojärvet. Tila-arviossa on painotettu hydrologian muutokselle herkkiä laatutekijöitä. Hyvää huonommassa tilassa olevat rakennetut vedet voidaan nimetä voimakkaasti muutetuiksi. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tavoitetila on hyvä saavutettavissa oleva tila, jossa teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla toimenpiteillä ei enää saavuteta kuin vähäisiä ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Mikäli toimenpiteillä arvioidaan olevan saavutettavissa vähäistä suurempia vaikutuksia, vesimuodostuma ei vielä ole hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. Taulukossa 5.2.1.6 on esitetty yhteenveto Kemijoen vesienhoitoalueen keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologisesta tilasta suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan sekä keskeiset tilan parantamiseksi esitetyt toimenpiteet tai perustelut, miksi toimenpiteitä ei esitetä.
Ala- ja Keski-Kemijoki
Ympäristötavoitteen saavuttamisen edellytyksenä merkittävien vaelluskalavesistöjen vesimuodostumissa on, että niissä on tehty teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimenpideyhdistelmät, joilla voidaan saada aikaan vesistöalueelle vaelluskalojen kestävä, luontaisesti lisääntyvä kanta. Vesienhoitoalueella tällainen vesistö on Kemijoki.
Kemijoen pääuoma on luokiteltu alaosalta ja keskiosalta tyydyttävään ekologiseen tilaan. Ala-Kemijoella allastaminen ja perkaukset ovat hävittäneet alkuperäiset virtavesihabitaatit kokonaan, Keski-Kemijoella on jäljellä muutamia koskijaksoja. Vaellusyhteys sivujokien kutualueiden ja meren välillä puuttuu. Sekä ala- että keskiosan hydro-morfologinen tila on patoamisen ja säännöstelyn seurauksena huono.
Kaihua-Vanttausjoki
Kaihua-Vanttausjoen säännöstelykokonaisuudessa jokien alaosat ovat jääneet kuiville, eikä niissä ole vaellusyhteyttä. Kaihuanjoen järvistä Iso-Kaarni ja Saukko ovat vesistöjärjestelyjen ja säännöstelyn vaikutusten vuoksi tyydyttävässä ekologisessa tilassa.
Koko säännöstelykokonaisuudelle tulisi tehdä säännöstelykäytännön kehittämisselvitys, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen järvissä rantavyöhykkeen kannalta lievemmäksi sekä ympäristövirtaaman johtamista Kaihuanjoen ja Vanttausjoen kuiviin uomiin.
Kemijärvi
Kemijärvi on säännöstelyn vaikutusten vuoksi tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kemijärvellä on toteutettu vuosina 2000-2004 säännöstelyn kehittämisselvitys, jonka suosituksia on toteutettu vuosina 2005-2020. Järven säännöstelykäytäntöä on kehitetty ympäristön kannalta haitattomampaan suuntaan, rannoilla on toteutettu eroosiorantojen suojauksia ja poistettu kantoja. Lisäksi on rakennettu pohjapatoja ja kunnostettu matalia 0-alueita sekä tehty kalataloudellisia kunnostuksia Kemijärveen laskevissa joissa. Toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden perusteella Kemijärvi on nyt hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Kemijärvestä padolla eristetyt järvet
Kemijärvestä maapadoilla eristetyissä Pöyliöjärvessä, Severijärvessä ja Kostamojärvessä tyydyttävä tila johtuu veden vaihtumisen heikentymisestä seuranneesta rehevöitymiskehityksestä. Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot -selvityksessä (Suomen ympäristö 58/2006) on suositeltu järvien tilaa parantavia toimenpiteitä. Kaikilla kolmella järvellä toimenpiteillä voidaan vielä parantaa ekologista tilaa, joten ne eivät ole hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Pöyliöjärvellä ilmastetaan ja siellä on toteutettu tehokalastuksia vuosina 2012-2014. Ilmastusta ja tehokalastusta on kuitenkin tarpeen jatkaa järven rehevyystason ja ekologisen tilan parantamiseksi.
Severijärven tyydyttävä fysikaalis-kemiallinen tila johtuu lähinnä heikosta happitilanteesta talviaikaan. Pääaltaan syvännettä ilmastettiin vuodesta 1993 lähtien, ja vuosituhannen vaihteessa ilmastin siirrettiin Karjakanselälle. Lisäksi Karjakanselälle johdetaan kesällä 60 vrk ajan lisävettä. Severijärvelle on suositeltu myös tehokalastusta.
Kostamojärvelle on suositeltu mm. tehokkaampaa hapetusta, lisävesimäärän kasvattamista sekä ravintoketjukunnostuksia. Kostamojärvelle on asennettu vuonna 2011 entistä tehokkaampi ilmastin ehkäisemään hapettomuutta ja sisäistä kuormitusta. Lisäksi järven rehevyyden vähentämiseksi on tehty tehokalastusta vuosina 2010, 2011 ja 2014. Järven tilaa pystytään todennäköisesti parantamaan jatkamalla ilmastusta ja tehokalastusta sekä tarvittaessa tehostamalla lisäveden johtamista.
Jumisko
Kemijärven alueella Jumiskon säännöstelykokonaisuuden järvet ovat säännöstelyn vaikutusten vuoksi tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Yläosaltaan padottujen Vierusjoen ja Iso Askanjoen virtaama on vesistöjärjestelyjen vuoksi vähentynyt. Jumiskonjoen virtaama on myös huomattavasti vähentynyt vesistöjärjestelyjen vuoksi. Virtaaman väheneminen on muuttanut virtavesihabitaattien määrää ja laatua niin, että alueen joet on arvioitu olevan tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Jumiskon vesistöa koskien on käynnissä säännöstelyn kehittämisselvitys, jossa tarkastellaan tarkemmin vesistön tilan parantamismahdollisuuksia. Tässä vaiheessa vesistöjen on katsottu olevan tyydyttävässä tilassa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.
Kitinen ja Luiro
Kitinen on kokonaan allastettu ja sen virtavesihabitaatit sekä vaellusyhteys on menetetty. Kitisen hydro-morfologinen tila on huono. Kitiseen johdetaan myös alun perin Luiron latvojen vedet Lokan tekojärven ja Vuotson kanavan kautta. Vaellusyhteyden avaaminen Kitiseen on merkityksellisintä paikallisille vesieliöille. Mereisten vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen vesistöalueelle on vaikeaa, koska potentiaalisia lisääntymisalueita on jäljellä enää vähän. Edellytyksenä on myös toimiva vaellusyhteys Kemijoessa. Ekologisen tilan parantamismahdollisuudet jäävät vähäisiksi aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle, joten Kitisen on arvioitu olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Luiron valuma-alueen koko on enää alle puolet alkuperäisestä ja sen ekologinen tila on virtaaman vähentymisestä pienentyneiden ja muuttuneiden elinympäristöjen vuoksi tyydyttävä. Lokka-Porttipahta säännöstelyn kehittämishankkeen yhteydessä tarkasteltiin mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Luiron ekologisen tilan parantamiseksi. Selvityksen perusteella merkittävä vaikutus saataisiin vasta ympäristövirtaamalla 5-15 m3/s. Kuitenkin pienemmälläkin virtaamalla lievennettäisiin haittavaikutuksia vesiympäristölle ja virkistyskäytölle. Toimenpidetarkastelun perusteella ekologisen tilan parantamismahdollisuudet jäävät vähäisiksi, joten Luiro on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä on toteutettu säännöstelyn kehittämishankkeen (vuosina 2008-2013) suosituksia sekä parannettu kalaston rakennetta tehostamalla valikoimattomilla pyydyksillä tapahtuvaa kalastusta ja lisäämällä vähempiarvoisen kalan hyötykäyttöä eri hankkeiden puitteissa. Mahdollisuudet parantaa Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ekologista tilaa ovat vähäiset, joten ne ovat jo hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Luonnonravintolammikot
Kemijoen vesienhoitoalueella on neljä vesimuodostumaksi rajattua järveä luonnonravintolammikkokäytössä. Koska lammikot tyhjennetään vuosittain, niiden ekologinen tila poikkeaa suuresti luonnontilaisesta. Näiden vesimuodostumien hydrologis-morfologista tilaa on vaikea parantaa niin kauan kuin ne ovat luonnonravintolammikkokäytössä. Koska ekologisen tilan parantamismahdollisuudet jäävät vähäisiksi aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle, näiden järvien on katsottu olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Taulukko 5.2.1.6. Kemijoen vesienhoitoalueen keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan sekä keskeiset tilaa parantavat toimenpiteet tai perustelut, miksi toimenpiteitä ei esitetä.
| Tunnus | Vesimuodostuma | Ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan | Keskeiset tilaa parantavat toimenpiteet/Perustelut |
| Kemijoki | |||
| 65.100_001 | Ala-Kemijoki | Tyydyttävä | Vaelluskalojen luontaisen elinkierron mahdollistavat toimenpiteet. |
| 65.200_001 | Keski-Kemijoki | Tyydyttävä | Selvitys ohitusratkaisuvaihtoehdoista ja mahdollisuuksista sekä ympäristövirtaamista. |
| Juotas | |||
| 65.200_003 | Juotasjoki | Hyvä | Ekologisen tilan parantamismahdollisuudet jäävät vähäisiksi aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. |
| 65.271.2.001_001 | Juottaan tekojärvi | Hyvä | |
| Kaihua | |||
| 65.200_005 | Kaihuanjoki | Tyydyttävä | Toimenpiteenä esitetään säännöstelyn kehittämisselvitystä, jossa tarkastellaan vesistökokonaisuuden ekologisen tilan parantamismahdollisuuksia. |
| 65.242.1.001_001 | Iso-Kaarni | Tyydyttävä | |
| 65.243.1.001_001 | Saukko | Tyydyttävä | |
| 65.244_001 | Vanttausjoki | Tyydyttävä | |
| 65.244_b01 | Vanttausjoen kanava | Hyvä | Ei edellytyksiä tilan parantamiselle. |
| Jumisko | |||
| 65.300_001 | Jumiskon vl | Hyvä | Ei edellytyksiä tilan parantamiselle. |
| 65.316_001 | Jumiskonjoki | Tyydyttävä | Käynnissä olevassa säännöstelyn kehittämishankkeessa selvitetään ekologisen tilan parantamismahdollisuuksia sisältäen kalateiden/ohitusuomien ja ympäristövirtaaman tarkastelun. |
| 65.316_b01 | Vierusjoki | Tyydyttävä | |
| 65.317_b01 | Iso Askanjoki | Tyydyttävä | |
| 65.391.1.001_001 | Ala-Askanjärvi | Tyydyttävä | |
| 65.391.1.015_001 | Irnijärvi - Vierusjärvi | Tyydyttävä | |
| 65.391.1.023_001 | Niemijärvi | Tyydyttävä | |
| 65.392.1.001_001 | Ala-Suolijärvi - Oivanjärvi | Tyydyttävä | |
| 65.393.1.001_001 | Yli-Suolijärvi | Tyydyttävä | |
| 65.394.1.026_001 | Isojärvi | Tyydyttävä | |
| 65.394_001 | Köykenönjoen pumppukanava | Hyvä | Ei edellytyksiä tilan parantamiselle. |
| Kemijärvi | |||
| 65.311.1.001_a01 | Kemijärvi | Hyvä | Kemijärvi on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. |
| 65.311.1.118_001 | Pöyliöjärvi | Tyydyttävä | Ilmastuksen ja tehokalastuksen jatkaminen. |
| 65.312.1.001_001 | Severijärvi | Tyydyttävä | Hapetuksen ja/tai lisäveden johtamisen tehostaminen. |
| 65.321.1.014_001 | Kostamonjärvi | Tyydyttävä | Ilmastuksen ja tehokalastuksen jatkaminen sekä tarvittaessa lisäveden johtamisen tehostaminen. |
| Raudanjoki | |||
| 65.700_008 | Raudanjoki alaosa | Tyydyttävä | Selvitys ohitusratkaisuvaihtoehdoista ja mahdollisuuksista sekä vanhan uoman vesittämismahdollisuuksista ja ympäristövirtaaman määrittely. |
| 65.712.1.001_001 | Olkkajärvi - Matkalampi | Tyydyttävä | Säännöstelykäytännön kehittämismahdollisuuksien selvittäminen. |
| Lokka-Porttipahta | |||
| 65.800_001 | Kitinen | Hyvä | Ekologisen tilan parantamismahdollisuudet jäävät vähäisiksi aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. |
| 65.831.2.001_001 | Porttipahdan tekojärvi | Hyvä | Porttipahdan tekojärvi on jo hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. |
| 65.831_a01 | Vuotson kanava | Hyvä | Ei edellytyksiä tilan parantamiselle. |
| 65.900_001 | Luiro | Hyvä | Ekologisen tilan parantamismahdollisuudet jäävät vähäisiksi aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. |
| 65.931.2.001_001 | Lokan tekojärvi | Hyvä | Lokan tekojärvi on jo hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. |
| Luonnonravintolammikot | |||
| 65.155.1.001_001 | Ristijärvi | Hyvä | Ekologisen tilan parantamismahdollisuudet jäävät vähäisiksi aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. |
| 65.244.1.028_a01 | Sattajärvi | Hyvä | |
| 65.594.1.002_001 | Lintulampi | Hyvä | |
| 65.716.1.001_001 | Sotkajärvi | Hyvä |
Riskivedet
Kemijoen vesienhoitoalueella on 185 vesimuodostumaa, joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä. Yleisimpiä vesiympäristön tilaan kohdistuvia merkittäviä paineita ovat metsätalouden hajakuormitus ja maankuivatuksen aiheuttama hydrologinen ja rakenteellinen muutos sekä peltoviljelyn hajakuormitus. Myös jokien perkausten aiheuttamat muutokset ovat merkittävä paine virtavesille edelleen etenkin Simojoen ja Kemihaaran suunnittelualueilla. Järvien osalta vanhat järven laskut vaikuttavat edelleen heikentävästi järvien tilaan.
Riskin arviointi on tehty sekä seuranta- ja kuormitustiedon, että suoraan laskennallisen hajakuormituksen perusteella. Mikäli ravinteiden kuormitus on ollut merkittävällä tasolla, tai valuma-alueesta yli 30 % on ojitettua turvemaata, vesimuodostuman hyvän tai erinomaisen tilan on katsottu olevan riskissä heikentyä. Rakenteellisten muutosten vaikutusta on arvioitu tapauskohtaisesti.
Taulukko 5.2.1.7. Vesimuodostumat joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä. *Vesimuodostuma tai sen osa sijoittuu erityiselle alueelle.
| Tunnus | Vesimuodostuma | Merkittävimmät paineet |
| Simojoki | ||
| 64.000_001 | Simojoki* | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 64.000_002 | Ylä Simojoki* | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.000_003 | Iso Tainijoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 64.000_004 | Ruonajoki | Rakenteelliset muutokset |
| 64.000_005 | Kuivasjoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 64.000_006 | Kämäjoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 64.000_007 | Iso Tainijoki keskiosa | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 64.016_001 | Simoskanoja | Metsätalous |
| 64.027.1.004_001 | Ylimmäinen Sankajärvi | Metsätalous, turvetuotanto |
| 64.027.1.005_001 | Luolajärvi | Metsätalous |
| 64.027_001 | Sankaoja | Metsätalous |
| 64.033.1.001_001 | Portimojärvi | Metsätalous |
| 64.033.1.002_001 | Juurikkajärvi | Metsätalous |
| 64.033.1.006_001 | Saukkojärvi | Metsätalous |
| 64.033.1.017_001 | Saarijärvi | Metsätalous |
| 64.033.1.022_001 | Toljanjärvi | Metsätalous |
| 64.035.1.001_001 | Peurajärvi | Metsätalous, peltoviljely, sisäinen kuormitus |
| 64.037.1.006_001 | Yli-Portimojärvi | Metsätalous |
| 64.037_001 | Ylijoki Simojoki | Metsätalous, peltoviljely, turvetuotanto |
| 64.038.1.009_001 | Majavajärvi | Metsätalous |
| 64.038.1.023_001 | Saukkojärvi | Peltoviljely |
| 64.038_001 | Majavajoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 64.039.1.002_001 | Kuopasjärvi | Metsätalous |
| 64.041.1.013_001 | Auralampi | Metsätalous |
| 64.042.1.002_001 | Ristijärvi-Välttämönselkä | Metsätalous |
| 64.042.1.006_001 | Hiisijärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.043.1.040_001 | Paavonjärvi | Metsätalous |
| 64.043_001 | Kelukkajoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 64.044.1.001_001 | Sääskijärvi | Metsätalous |
| 64.044_001 | Sääskijoki | Metsätalous |
| 64.051.1.001_001 | Simojärvi (N43 176.00)x1 ja x2* | Metsätalous |
| 64.053.1.001_001 | Ruonalampi | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.055.1.007_001 | Ristijärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.059.1.001_001 | Impiönjärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.059.1.002_001 | Roosinginjärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.059.1.004_001 | Saunajärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.059.1.007_001 | Rytijärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.059.1.013_001 | Mämmilampi | Metsätalous |
| 64.059_001 | Impiöjoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 64.091.1.001_001 | Niskajärvi | Metsätalous |
| 64.094.1.004_001 | Siika-Kämä | Metsätalous |
| 64.095_001 | Mätäsjoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| Kemijoen alaosa | ||
| 65.100_002 | Vähäjoki Tervola | Metsätalous |
| 65.100_004 | Louejoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 65.100_005 | Vaajoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 65.100_007 | Runkausjoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.113_001 | Varejoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 65.114_001 | Lehmijoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 65.122_001 | Leivejoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 65.133_001 | Ternujoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.163.1.001_001 | Vaajärvi | Metsätalous |
| 65.164_001 | Sivakkajoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 65.173_001 | Lomperojoki | Metsätalous |
| 65.174_001 | Suolijoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.178.1.003_001 | Yli-Ulkujärvi | Metsätalous |
| 65.178_001 | Sulaoja | Metsätalous |
| 65.185_001 | Ala-Runkaus | Metsätalous |
| 65.186_001 | Pahaoja | Metsätalous |
| 65.196_001 | Saaranjoki | Metsätalous, peltoviljely |
| Kemijoen keskiosa | ||
| 65.241.1.001_001 | Iso-Kaihua | Rakenteelliset muutokset |
| 65.242.1.006_001 | Pikku-Kaarni | Rakenteelliset muutokset |
| 65.244.1.002_001 | Alajärvi | Metsätalous |
| 65.244.1.003_001 | Vanttausjärvi | Metsätalous |
| 65.244.1.004_001 | Mustalampi | Metsätalous |
| 65.264_001 | Palojoki | Rakenteelliset muutokset |
| 65.266.1.014_001 | Hoikkajärvi | Metsätalous, sisäinen kuormitus |
| 65.266.1.018_001 | Koppelojärvi | Metsätalous, Peltoviljely, sisäinen kuormitus |
| 65.274.1.001_001 | Särkijärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.275.1.005_001 | Piittisjärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.275.1.019_001 | Paattinkijärvi | Metsätalous |
| 65.275.1.021_001 | Näskäjärvi | Metsätalous |
| 65.275_001 | Piittisjoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.290.1.003_001 | Jouttijärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| Kemijärven alue | ||
| 65.311.1.056_001 | Honkajärvi | Metsätalous |
| 65.311.1.125_a01 | Luusuanjärvi | Peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 65.312_001 | Severijoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.314.1.001_001 | Kotajärvi | Metsätalous |
| 65.314.1.011_001 | Kyröjärvi | Metsätalous |
| 65.314.1.030_001 | Puikonjärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.324.1.003_001 | Kalkiaisjärvi | Metsätalous, sisäinen kuormitus |
| 65.324_001 | Kalkiaisjoki | Metsätalous |
| 65.352.1.001_001 | Iso-Löysäkkä | Metsätalous |
| 65.352.1.003_001 | Suopankijärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.353.1.001_001 | Javarusjärvi | Metsätalous |
| 65.364.1.001 | Pyhäjärvi | Haja-asutus, metsätalous |
| 65.373.1.001_001 | Termusjärvi | Metsätalous |
| 65.374_001 | Nälkämäjoki | Metsätalous |
| 65.375.1.001_001 | Lätäjärvi | Metsätalous |
| 65.375_001 | Lätäsalmi | Metsätalous |
| 65.376.1.001_001 | Ruuhijärvi | Metsätalous |
| 65.378.1.002_001 | Kursunjärvi | Metsätalous, peltoviljely, sisäinen kuormitus |
| 65.392.1.040_001 | Jokilampi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.392.1.051_001 | Soudunjärvi | Peltoviljely |
| 65.394.1.068_001 | Karhujärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.394.1.077_001 | Iso Särkijärvi | Peltoviljely |
| 65.395.1.001_001 | Kivelänjärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.395.1.020_001 | Rytijärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.395.1.021_001 | Latvajärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.395.1.053_001 | Vääräjärvi | Peltoviljely |
| 65.395_001 | Lauttajoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.396.1.001_001 | Alajärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.396.1.012_001 | Mourujärvi | Peltoviljely |
| 65.396_001 | Mourujoki-Vääräjoki | Metsätalous, peltoviljely |
| Kemihaara | ||
| 65.400_005 | Vuotosjoki* | Metsätalous |
| 65.400_012 | Ala-Arajoki | Rakenteelliset muutokset |
| 65.426_001 | Alimmainen Suoltijoki Savukoski | Rakenteelliset muutokset |
| 65.494_001 | Koutelonjoki | Metsätalous |
| 65.495_001 | Jaurujoki Salla* | Metsätalous |
| 65.496_001 | Karjalaisenjoki* | Metsätalous, peltoviljely |
| Ounasjoki | ||
| 65.500_005 | Marrasjoki | Metsätalous |
| 65.500_006 | Taapajoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.500_007 | Molkojoki | Metsätalous |
| 65.500_008 | Ala-Kuusajoki* | Metsätalous |
| 65.500_010 | Sinettäjoki | Rakenteelliset muutokset |
| 65.500_013 | Venejoki Kemijoki | Rakenteelliset muutokset |
| 65.513.1.003_001 | Viiksjärvi | Metsätalous |
| 65.516.1.012_001 | Tuhnajajärvi | Peltoviljely |
| 65.516_001 | Luonuajoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.517.1.001_001 | Kuoksajärvi | Metsätalous, haja-asutus |
| 65.518.1.001_001 | Norvajärvi | Metsätalous |
| 65.518.1.007_001 | Poikajärvi | Metsätalous |
| 65.518_001 | Norvajoki | Metsätalous |
| 65.521.1.012 | Mäki-Vuorsamo | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.525_001 | Raudastenoja | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.534_001 | Tainionjoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.535_001 | Ala-Kerpuajoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.536_001 | Yli-Kerpuanjoki | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.537_001 | Maunujoki | Rakenteelliset muutokset |
| 65.538_001 | Pahtajoki Kittilä | Metsätalous |
| 65.539_001 | Paskaoja | Metsätalous |
| 65.548_001 | Toto-oja | Metsätalous |
| 65.552.1.001_001 | Mukkajärvi | Metsätalous |
| 65.554_001 | Kontajoki | Metsätalous |
| 65.556_001 | Kienajajoki | Metsätalous |
| 65.557_001 | Heinihaaranoja | Metsätalous |
| 65.563_001 | Kallojoki Kemijoki | Metsätalous |
| 65.586_001 | Liivaoja | Metsätalous |
| 65.593.1.009_001 | Soasjärvi | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.597.1.002_001 | Sotkajärvi | Metsätalous |
| 65.598_001 | Ulingasjoki | Metsätalous |
| 65.599.1.001_001 | Niesijärvi | Metsätalous, sisäinen kuormitus |
| 65.600_001 | Loukinen | Kaivostoiminta |
| 65.612.1.009_001 | Munajärvi | Rakenteelliset muutokset, sisäinen kuormitus |
| 65.653_001 | Kivijoki Kittilä | Metsätalous |
| 65.678.1.023_001 | Vieltojärvi | Peltoviljely, haja-asutus |
| 65.693.1.001_001 | Rautusjärvi | Metsätalous, Peltoviljely, haja-asutus |
| 65.695_001 | Lismajoki Kemijoki | Rakenteelliset muutokset |
| 65.697_001 | Seurujoki | Kaivostoiminta |
| Raudanjoki | ||
| 65.700_005 | Kierijoki | Metsätalous |
| 65.700_006 | Perunkajoki | Metsätalous, peltoviljely, rakenteelliset muutokset |
| 65.713.1.002_001 | Toramojärvi | Metsätalous |
| 65.713_001 | Toramojoki | Metsätalous |
| 65.715.1.018_001 | Pikku-Kulus | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.715.1.019_001 | Iso-Kulus | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.715_001 | Kulusjoki | Metsätalous |
| 65.716.1.002_001 | Luppojärvi | Metsätalous |
| 65.724_001 | Tulkajoki | Rakenteelliset muutokset |
| 65.747_001 | Vaiskojoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.752.1.001_001 | Perunkajärvi | Metsätalous |
| 65.753_001 | Kiiskijoki | Metsätalous |
| 65.770.1.021_001 | Seipäjärvi | Peltoviljely, sisäinen kuormitus |
| 65.770_001 | Seipäjoki | Rakenteelliset muutokset |
| Kitinen | ||
| 65.800_003 | Sattanen | Rakenteelliset muutokset |
| 65.800_004 | Kelujoki | Rakenteelliset muutokset |
| 65.800_007 | Ala-Postojoki* | Rakenteelliset muutokset |
| 65.817.1.001_001 | Orajärvi | Peltoviljely, haja-asutus, sisäinen kuormitus |
| 65.817_001 | Orajoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.819_001 | Tuormusoja | Metsätalous, rakenteelliset muutokset |
| 65.821.1.003_001 | Ilmakkijärvi* | Metsätalous |
| 65.828_001 | Ala-Liesijoki* | Rakenteelliset muutokset |
| 65.829_001 | Mataraoja | Metsätalous, kaivostoiminta |
| 65.854.1.001_001 | Vaalalompolo | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.854.1.002_001 | Vaalajärvi | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.854_001 | Vaalajoki | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.855.1.001_001 | Kelontekemäjärvi* | Metsätalous, peltoviljely |
| 65.892_001 | Ylijoki Kemijoki | Metsätalous |
| 65.893.1.001_001 | Vähä Moskujärvi | Peltoviljely |
| 65.893.1.002_001 | Iso Moskujärvi | Peltoviljely |
| 65.893.1.005_001 | Saiveljärvi | Metsätalous, kaivostoiminta |
| 65.893.1.006_001 | Satojärvi* | Metsätalous, kaivostoiminta |
| 65.894.1.001_001 | Säynäjälampi | Metsätalous, peltoviljely |
| Luiro | ||
| 65.925.1.001_001 | Kiurujärvi | Metsätalous |
| 65.925_001 | Kiurujoki | Metsätalous |
| Kaakamojoki | ||
| 66.002.1.004_001 | Korpijärvi | Metsätalous, peltoviljely, haja-asutus |
Pienvedet
Metsätalousvaltaisten alueiden puroja on perattu maankuivatuksen ja uiton tarpeisiin. Voimakkaan maankäytön muutoksia on kohdistunut myös lähde-elinympäristöihin. Pienvesien tilaa tulee parantaa ja ylläpitää osana vesimuodostumaa, jonka vesistöalueeseen ne kuuluvat. Usein maa- ja metsätalousvaltaisen valuma-alueen vesimuodostuman tilan parantaminen edellyttää vesisiensuojelun tehostamista juuri latvavesien valuma-alueella.
