-
- 6.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 6.2 Teollisuus ja kaivostoiminta
- 6.3 Kalankasvatus
- 6.4 Turvetuotanto
- 6.5 Metsätalous
- 6.6 Maatalous
- 6.7. Happamuuskuormituksen hallinta
- 6.8. Maa-ainesten otto
- 6.9 Pilaantuneet maa-alueet
- 6.10 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
- 6.11 Liikenne
- 6.12 Vedenotto
- 6.13 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 6.14 Maankäyttö
- 6.15 Yhteenveto toimenpiteistä ja niiden kustannuksista
2.2 Joet
Tarkasteltujen vesimuodostumien valuma-alueen pinta-ala oli pienimmillään Vähä-Askanjoella 19 km² ja suurimmillaan Ala-Kemijoella yli 51 000 km². Turvemaiden jokityypit muodostivat yhdessä 88 % jokien lukumäärästä ja 89 % yhteispituudesta, mikä kuvastaa vesienhoitoalueen turvemaavaltaisuutta. Keskisuuret turvemaiden joet (Kt) käsittää lähes puolet Kemijoen vesienhoitoalueen jokien lukumäärästä ja yhteispituudesta. Alueen turvemaan joet ovat tyypillisesti humuspitoisia, mutta luonnontilaiselta ravinnetasoltaan karuja. Ounasjoen latvoilla on myös muutamia Pohjois-Lapin jokityyppejä (PoLa) edustavia, männyn metsärajan yläpuolisia subarktisia jokivesiä.
Taulukko 2.2.1. Kemijoen vesienhoitoalueen jokivesien jakautuminen eri jokityyppeihin (PoLa= Pohjois-Lapin männyn puurajan yläpuoliset jokityypit).
|
Tyyppi |
Lukumäärä |
Lukumäärän %-osuus |
Pituus (km) |
Pituuden %-osuus |
|
Erittäin suuret turvemaiden joet |
4 |
1 |
481 |
6 |
|
Keskisuuret kangasmaiden joet |
15 |
5 |
469 |
6 |
|
Keskisuuret kangasmaiden joet - PoLa |
3 |
1 |
119 |
1 |
|
Keskisuuret turvemaiden joet |
138 |
45 |
3 774 |
47 |
|
Keskisuuret turvemaiden joet - PoLa |
3 |
1 |
97 |
1 |
|
Pienet kangasmaiden joet |
18 |
6 |
282 |
4 |
|
Pienet kangasmaiden joet - PoLa |
1 |
> 1 |
19 |
> 1 |
|
Pienet turvemaiden joet |
107 |
35 |
1 419 |
18 |
|
Suuret turvemaiden joet |
16 |
5 |
1 271 |
16 |
|
Suuret turvemaiden joet - PoLa |
1 |
> 1 |
85 |
1 |
|
Ei voi määrittää |
1 |
> 1 |
9 |
> 1 |
|
Yhteensä |
307 |
8 025 |
