-
- 6.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 6.2 Teollisuus ja kaivostoiminta
- 6.3 Kalankasvatus
- 6.4 Turvetuotanto
- 6.5 Metsätalous
- 6.6 Maatalous
- 6.7 Happamuuskuormituksen hallinta
- 6.8 Maa-aineisten otto
- 6.9 Pilaantuneet maa-alueet
- 6.10 Liikenne
- 6.11. Vedenotto
- 6.12 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
- 6.13 Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset
- 6.14 Maankäyttö
- 6.15 Yhteenveto toimenpiteistä ja niiden kustannuksista
2.2 Joet
Tarkasteltujen vesimuodostumien valuma-alueen pinta-ala oli pienimmillään Koutusjoella 19 km² ja suurimmillaan Tornionjoella yli 40 000 km². Turvemaiden jokityypit muodostivat yhdessä 69 % jokien lukumäärästä ja 64 % yhteispituudesta, mikä heijastaa vesienhoitoalueen turvemaavaltaisuutta. Keskisuuret turvemaiden joet (Kt) käsittää kolmanneksen Tornionjoen vesienhoitoalueen jokien lukumäärästä ja yhteispituudesta (taulukko 2.2.1). Alueen turvemaan joet ovat tyypillisesti humuspitoisia, mutta luonnontilaiselta ravinnetasoltaan karuja. Könkämäenon ja Muonionjoen latvoilla on myös Pohjois-Lapin jokityyppejä (PoLa) edustavia, männyn metsänrajan yläpuolisia subarktisia jokivesiä.
Taulukko 2.2.1. Tornionjoen vesienhoitoalueen jokien jakautuminen eri tyyppeihin.
|
Tyyppi |
Lukumäärä |
Lukumäärän %-osuus |
Pituus (km) |
Pituuden %-osuus |
|
Erittäin suuret turvemaiden joet |
1 |
1 % |
191 |
8 % |
|
Keskisuuret kangasmaiden joet |
4 |
4 % |
85 |
4 % |
|
Keskisuuret kangasmaiden joet - PoLa |
8 |
8 % |
178 |
8 % |
|
Keskisuuret turvemaiden joet |
33 |
32 % |
670 |
29 % |
|
Keskisuuret turvemaiden joet - PoLa |
5 |
5 % |
183 |
8 % |
|
Pienet kangasmaiden joet |
7 |
7 % |
75 |
3 % |
|
Pienet kangasmaiden joet - PoLa |
8 |
8 % |
90 |
4 % |
|
Pienet turvemaiden joet |
29 |
28 % |
372 |
16 % |
|
Suuret kangasmaiden joet |
1 |
1 % |
250 |
11 % |
|
Suuret kangasmaiden joet - PoLa |
4 |
4 % |
166 |
7 % |
|
Suuret turvemaiden joet |
3 |
3 % |
73 |
3 % |
|
Yhteensä |
103 |
2 334 |
