6.4 Turvetuotanto

Turvetuotannon paine on merkittävä noin 3 %:ssa niistä vesienhoitoalueen pintavesimuodostumista, jotka joko ovat hyvää huonommassa tilassa tai joiden tila on riskissä heikentyä. Riskipohjavesimuodostumilla turvetuotantoa ei ole eikä sitä nykyisin sijoiteta pohjavesialueille.

Esitys toimenpiteiksi

Toimenpiteet ovat perustoimenpiteitä ja perustuvat turvetuotantoalueiden ympäristölupiin. Vesienhoitoalueelle esitettävien toimenpiteiden määrät ja kustannukset käyvät ilmi taulukosta 6.4.1. Tuotantoalueilla on käytössä ympärivuotiset pintavalutuskentät.

Taulukko 6.4.1. Turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden määrät (ha tuotantoaluetta), investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) vesienhoitoalueella 2022–2027.

Toimenpide (yksikkö)

Määrä

 

Investoinnit

vuosina  2022–2027  (1000 €)

Vuotuiset käyttö- ja  ylläpito­kustannukset (1000 €)

Vuosi-            kustannus  

(1000 €)

Muut perustoimenpiteet

Vesiensuojelun perusrakenteet (ha)

730

533

76

113

Ojitettu pintavalutuskenttä, pumppaus (ha)

505

495

8

42

YHTEENSÄ

 

1 028

84

155

Vastuu turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla.

Esitys ohjauskeinoiksi

Turvetuotannon sijainninohjausta edistetään Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjausten mukaisesti maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Erityisesti pientuottajille ja urakoitsijoille suunnattavaa turvetuotannon vesiensuojelun käytännön toteuttamiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa tulisi lisätä sekä edistää omavalvontaa. Valtakunnalliset ohjauskeinot on koottu taulukkoon 6.4.2. Alueellisena ohjauskeinona edistetään happamien sulfaattimaiden ja niistä aiheutuvien riskien huomioon ottamista turvetuotannon eri vaiheissa ja jälkikäytössä, pH-vaikutusten arviointia riskialueilla sekä torjuntatoimia hapanta kuormitusta tuottavilla tuotantoalueilla. Tuotantoalueiden ennakoitua nopeamman tuotannosta poistumisen vuoksi toimenpiteissä korostuu turvetuotantoalueiden jälkikäyttömuotojen selvittäminen ja toteutus. 

Taulukko 6.4.2. Turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden toteutusta edistävät ohjauskeinot hoitokaudella 2022–2027.

Ohjauskeino

Vastuutahot

Yhteistyötahot

Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä vesiluonnon monimuotoisuudelle.

YM, ELYt, AVIt, maakuntien liitot

TEM, GTK, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset

Vähennetään haitallisia vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ottaen huomioon turvetuotannon osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta.

YM, AVIt, ELYt

Turvetuottajat, konsultit, maakuntien liitot

Edistetään uusien ja erityisesti ympärivuotisesti toimivien sekä muuttuvaan ilmastoon soveltuvien vesiensuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.

YM, TEM

VTT, TEKES, yliopistot, SYKE, turvetuottajat, Bioenergia ry

Edistetään turvetuottajille ja urakoitsijoille järjestettävää koulutusta sekä kehitetään pientuottajien osaamista.

TEM, YM

Bioenergia ry, turve­­-tuottajat, oppilaitokset

Kehitetään ja edistetään omavalvontaa.

Bioenergia ry

ELYt, AVIt, turvetuottajat

Kehitetään turvetuotannon velvoitetarkkailua

YM, TEM

Turvetuottajat, SYKE, yliopistot, ELYt, vesien­suojeluyhdistykset

Tutkitaan tarkemmin raudan ja rautapitoisen humuksen vesistövaikutuksia ojitettujen turvemaiden alapuolisissa vesistöissä

YM, TEM

SYKE, yliopistot, tutkimuslaitokset

Selvitetään ojiteltuilta turvemailta huuhtoutuvan metyylielohopean vaikutusta alapuolisten vesistöjen kaloista erillisselvityksin. Asetetaan tarvittaessa tarkkailuvelvoitteet raskasmetalleille ja tarpeen mukaan rajoituksia metallien huuhtoutumiselle.

TEM, YM          

AVIt, ELYt, SYKE, yliopistot, tutkimuslaitokset

Ohjataan turvetuotannon jälkikäyttöä ilmaston, vesistön ja monimuotoisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin sekä kehitetään lainsäädännön kautta kannustusjärjestelmä tukemaan ko. jälkikäyttöä

TEM, YM, MMM

Maanomistajat, kunnat, ELYt

 

Edistetään happamien sulfaattimaiden ja niistä aiheutuvien riskien huomioon ottamista turvetuotannon eri vaiheissa ja jälkikäytössä, pH-vaikutusten arviointia riskialueilla sekä torjuntatoimia hapanta kuormitusta tuottavilla tuotantoalueilla.

AVIt, ELYt

Turvetuottajat, SYKE,  yliopistot

MMM=maa- ja metsätalousministeriö, YM=ympäristöministeriö, TEM=työ- ja elinkeinoministeriö, SYKE=Suomen ympäristökeskus, ELY=elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, AVI=aluehallintovirasto, GTK=geologian tutkimuskeskus, VTT=valtion teknillinen tutkimuskeskus, TEKES=teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Taulukko 6.4.3. Toimenpiteiden määrät suunnittelualueittain

Toimenpide

Muonionjoki

Tornionjoki

Turvetuotanto

 

 

Ojitettu pintavalutuskenttä

380

125

Vesiensuojelun perusrakenteet

380

350