3.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
Yhdyskuntien jätevesien pistekuormitus on merkittävä paine kolmelle vesimuodostumalle ja haja-asutuksen hajakuormitus yhdeksälle vesimuodostumalle Tornionjoen vesienhoitoalueella.
Yhdyskuntien sekä viemäröimättömän haja-asutuksen jätevedet ovat VEMALA-kuormitustietojen perusteella kolmanneksi merkittävin vesienhoitoalueella syntyvän ravinnekuormituksen lähde. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ovat pistemäistä kuormitusta ja haja-asutus on osa valuma-alueelta tulevaa hajakuormitusta. Viemäröinti ja keskitetty jätevedenpuhdistus on tehokkain tapa käsitellä jätevesiä. Puhdistamot poistavat erityisesti fosforia, joka on yleensä sisävesien perustuotantoa rajoittava ravinne. Kuormitusarvioinneissa on mukana vain Suomen puolelle laskeva kuormitus.
Torniojoen vesienhoitoalueella asuvasta väestöstä 70 % on liittynyt viemäriverkostoihin. Vesienhoitoalueen Suomen puolella syntyvistä yhdyskuntien jätevesistä yli puolet johdetaan Haaparannan puhdistamolle Ruotsiin. Suurimman asutuskeskittymän, Tornion kaupungin, jätevedet ja vuodesta 2013 alkaen myös Karungin jätevedet käsitellään Haaparannan kaupungin puhdistamolla ja puhdistetut jätevedet lasketaan mereen Ruotsin puolella. Nämä eivät sisälly Suomen puolen kuormitusta koskeviin lukuihin. Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jää noin 2800 asukasta ja jätevesiverkostojen ulkopuolelle noin 10 700 asukasta. Haja-asutuksen osuus fosforikuormituksesta on 6 % ja typpikuormituksesta 4 %.
Valtion vesihuoltotöiden rahoitus loppui vuonna 2013 ja siirtoviemärihankkeita ei ole toteutettu sen jälkeen. Valtion ja EU:n tuki viemäröintihankkeille loppui vuonna 2014 ja tämän jälkeen haja-asutuksen viemäröintihankkeita ei ole toteutettu. Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä toteutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 16 luvussa ja valtioneuvoston asetuksessa (157/2017) edellytetyllä tavalla. Tämän hetken arvion mukaan noin neljänneksellä vapaa-ajan asunnoista ei vielä ole asetuksen mukaista jätevesienkäsittelyjärjestelmää.
Jätevesien vedenlaatuvaikutuksia ilmenee lähinnä paikallisesti jätevedenpuhdistamojen alapuolisilla jokiosuuksilla, sekä yksittäisillä, tiheän haja-asutuksen läheisillä pienemmillä järvillä. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen pistekuormitus on merkittävä paine vain Niesajoelle sekä Tengeliönjoen vesistöalueella Alainenjoelle. Haja-asutuksen hajakuormitus on merkittävä paine 11 vesimuodostumalle Tornionjoen vesienhoitoalueella.
Kuva 3.3.3.1. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden kokonaisfosfori- ja typpikuormitus sekä biologista hapenkulutusta aiheuttava kuormitus ja kiintoainekuormitus Tornionjoen vesienhoitoalueella vuosina 2000-2018 (YLVA-rekisteri).
Asutus aiheuttaa paikoin riskin pohjavedelle sekä taajamissa että haja-asutusalueella. Pohjavesialueilla sijaitsevat kiinteistöjen jätevesikaivot ja -imeyttämöt, huonokuntoiset viemäriverkostot sekä pumppuasemien häiriötilanteet voivat huonontaa pohjaveden laatua. Kiinteistöjen yhteydessä sijaitsevat maanalaiset lämmitysöljysäiliöt voivat myös aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle. Myös maalämpöjärjestelmien yleistyminen aiheuttaa riskiä pohjaveden määrälle ja laadulle. Muita asutukseen liittyviä riskejä ovat moottori- ja ampumaradat, kaatopaikat, hautausmaat sekä urheilukentät, joilla käytetään ja varastoidaan polttoaineita, öljyä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Vesienhoitoalueella Pellon Saukonmäen, Ylitornion Meltosjärven sekä Kolarin Sieppijärven ja Äkäslompolon pohjavesialueilla sijaitseva asutus voi aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle.
