3.3.2 Teollisuus ja kaivokset

Tornionjoen vesienhoitoalueen Suomen puolinen teollisuus on merkittävä paine vain Röytän sisemmälle rannikkomuodostumalle.

Merkittävin teollisuuskompleksi Suomen puolella on Torniossa sijaitseva Outokumpu Chrome Oy ja Outokumpu Stainless Oy ferrokromi- ja terästehdas. Jätevedet lasketaan Tornion edustan rannikkoalueelle. Ferrokromi- ja terästehtaan toiminnasta aiheutuu vesistöön mm. typen ja kiintoaineen kuormitusta. Teollisuuden päästöissä on myös mm. kromia, sinkkiä ja nikkeliä.

Suomen puolella vesienhoitoaluetta kaivoksia ei ole tällä hetkellä toiminnassa. Kolarin Rautuvaaran suljetusta kaivoksesta on jäljellä rikastushiekka-altaat, joista vesi ohjautuu Niesajokeen. Rikastushiekassa on kupari-, arseeni- ja nikkelisulfideja sekä uraanioksidimineraaleja (Räisänen ym. 2015). Haitta-aineita voi liueta veteen, jos altaiden vesipinta laskee liian alas ja rikastushiekka hapettuu. Hannukaisen kaivoshanke samalla paikalla on ympäristölupavaiheessa. Ruotsin puolella Muonionjoen valuma-alueella on Kaunisvaaran rautakaivos. Ruotsin vesienhoitoviranomainen on arvioinut, että Kaunisvaaran kaivoksen kemiallinen kuormitus voi olla riski Muonionjoen ekologiselle tilalle.

Vesienhoitoalueella ei ole todettu pohjavesille merkittäviä vaikutuksia teollisuuden taholta.

Kuva 3.3.2.1. Terästeollisuuden typpikuorman, sekä nikkeli- ja kokonaiskromiyhdisteiden kuorman kehitys vuosina 2004-2018 (YLVA-rekisteri).