3.2.1 Ravinteet

Ravinteiden ainevirtaamat ja niiden vuosien välinen vaihtelu ovat voimakkaasti riippuvaisia hydrologisista oloista, koska suurin osa vesienhoitoalueen kokonaisainevirtaamasta on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta. Runsassateisina vuosina ravinteiden huuhtoutuminen on ollut noin kaksinkertaista vähäsateisiin vuosiin verrattuna. Kiintoainehuuhtoumissa ero on vieläkin suurempi. Myös vuoden sisäinen ainevirtaamavaihtelu riippuu suuresti sadannan kautta valunnasta, mistä johtuen ravinteiden huuhtoutuminen on suurinta lumien sulaessa ja runsassateisina ajanjaksoina.

Tornionjoen alaosalla ihmistoiminnan aiheuttama ravinnekuormitus vastaa yli puolta luonnonhuuhtouman määrästä, Muonionjoella alle 40 %:a ja vastaavasti Könkämäenolla noin 20%:a. Tornionjoella metsätalous on suurin ravinteiden kuormittaja, mutta myös maatalouden osuus on huomattava. Muonionjoella hajakuormitus on vähäisempää ja laskeuma muodostaa suurimman osuuden ravinteiden kuormituksesta. Muita huomattavia kuormittajia ovat metsätalous sekä yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet. Könkämäenolla valtaosa ravinnekuormasta tulee laskeumasta ja yhdyskuntien jätevedet ovat merkittävin alueella syntyvä ravinteiden kuormittaja.

Ravinnekuormituksen vaikutus vesistöön riippuu biologisesti käyttökelpoisten ravinnejakeiden osuudesta ja kuormituksen vuodenaikaisesta jakautumisesta. Suurin osa luonnonhuuhtouman kokonaisravinnekuormasta ei ole välittömästi biologisesti käyttökelpoista. Esimerkiksi metsämaalta tulevasta fosforista noin neljäsosa ja typestä 15 % on kasveille ja leville käyttökelpoisessa muodossa. Sen sijaan maatalouden typpikuormasta vastaava osuus voi olla jopa 70 %.

Taulukko 3.2.1.1. Fosforikuormitus osa-alueittain Tornionjoen vesienhoitoalueen Suomen puolelta (2012-2020 keskiarvo P kg/a).

Osa-alue

Maatalous

Metsä-

talous

Haja-asutus

Hulevesi

Laskeuma

Pistekuormitus

Luonnonhuuhtouma

Yhteensä

Könkämäeno

0

49

0

3

5 215

992

109

6 369

Muonionjoki

847

5 086

499

13

35 240

784

582

43 051

Tornionjoki

9 344

27 260

2 265

34

57 918

1 871

407

99 099

Rannikko

129

3

207

3

186

0

59

587

Yhteensä

10 321

32 399

2 971

53

98 559

3 647

1 156

149 106

Luonnonhuuhtouman osuus 66%, hajakuormituksen 31 %, laskeuman 2 % ja pistekuormituksen 1 %.Metsätalous 69 %, maatalous 22 %, haja-asutus 6 %, pistekuormitus 2 %,

Kuva 3.2.1.1. Arvio kokonaisfosforin ainevirtaaman ja kuormituksen jakaumasta Tornionjoen vesienhoitoalueella 2012-2020.

Kuvassa on kartta Tornionjoen vesienhoitoalueesta, jossa esitetään fosforin pistekuormitus kohteet sekä hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan eri väreillä.

Kuva 3.2.1.2. Fosforin pistekuormitus 2012-18 (YLVA-rekisteri) sekä hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan (VEMALA) 2012-19 Tornionjoen vesienhoitoalueella.

Taulukko 3.2.1.2. Typpikuormitus Tornionjoen vesienhoitoalueen Suomen puolella (2012-20 keskiarvo N t/a).

Osa-alue

Maatalous

Metsä-

talous

Haja-asutus

Hulevesi

Laskeuma

Pistekuormitus

Luonnonhuuhtouma

Yhteensä

Könkämäeno

0

3

0

0,1

289

52

6

350

Muonionjoki

10

50

4

0,6

389

43

38

536

Tornionjoki

127

236

19

1,5

821

97

19

1320

Yhteensä

139

289

26

2,3

1 503

192

195

2 344

 

Kuvassa piirakka-mallinen kuvaaja, jossa on jaettu ainevirtaaman jakauma seuraavasti: luonnonhuuhtouma 64%, laskeuma 8%, pistekuormitus 8% ja hajakuormitus 19%.Kuvassa piirakka-mallinen kuvaaja, jossa on jaettu kuormituksen jakauma seuraavasti: pistekuormitus 30%, metsätalous 44%, maatalous 21% ja haja-asutus 4%.

Kuva 3.2.1.1. Arvio kokonaistypen ainevirtaaman ja kuormituksen jakaumasta Tornionjoen vesienhoitoalueella 2012-2020.

Kuvassa on kartta Tornionjoen vesienhoitoalueesta, jossa esitetään typen pistekuormituskohteet, sekä hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan eri väreillä.

Kuva 3.2.1.2. Typen pistekuormitus 2012-18 (YLVA-rekisteri) sekä hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan (VEMALA) 2012-19 Tornionjoen vesienhoitoalueella.