3.2.1 Ravinteet
Ravinteiden ainevirtaamat ja niiden vuosien välinen vaihtelu ovat voimakkaasti riippuvaisia hydrologisista oloista, koska suurin osa vesienhoitoalueen kokonaisainevirtaamasta on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta. Runsassateisina vuosina ravinteiden huuhtoutuminen on ollut noin kaksinkertaista vähäsateisiin vuosiin verrattuna. Kiintoainehuuhtoumissa ero on vieläkin suurempi. Myös vuoden sisäinen ainevirtaamavaihtelu riippuu suuresti sadannan kautta valunnasta, mistä johtuen ravinteiden huuhtoutuminen on suurinta lumien sulaessa ja runsassateisina ajanjaksoina.
Tornionjoen alaosalla ihmistoiminnan aiheuttama ravinnekuormitus vastaa yli puolta luonnonhuuhtouman määrästä, Muonionjoella alle 40 %:a ja vastaavasti Könkämäenolla noin 20%:a. Tornionjoella metsätalous on suurin ravinteiden kuormittaja, mutta myös maatalouden osuus on huomattava. Muonionjoella hajakuormitus on vähäisempää ja laskeuma muodostaa suurimman osuuden ravinteiden kuormituksesta. Muita huomattavia kuormittajia ovat metsätalous sekä yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet. Könkämäenolla valtaosa ravinnekuormasta tulee laskeumasta ja yhdyskuntien jätevedet ovat merkittävin alueella syntyvä ravinteiden kuormittaja.
Ravinnekuormituksen vaikutus vesistöön riippuu biologisesti käyttökelpoisten ravinnejakeiden osuudesta ja kuormituksen vuodenaikaisesta jakautumisesta. Suurin osa luonnonhuuhtouman kokonaisravinnekuormasta ei ole välittömästi biologisesti käyttökelpoista. Esimerkiksi metsämaalta tulevasta fosforista noin neljäsosa ja typestä 15 % on kasveille ja leville käyttökelpoisessa muodossa. Sen sijaan maatalouden typpikuormasta vastaava osuus voi olla jopa 70 %.
Taulukko 3.2.1.1. Fosforikuormitus osa-alueittain Tornionjoen vesienhoitoalueen Suomen puolelta (2012-2020 keskiarvo P kg/a).
Osa-alue |
Maatalous |
Metsä- talous |
Haja-asutus |
Hulevesi |
Laskeuma |
Pistekuormitus |
Luonnonhuuhtouma |
Yhteensä |
Könkämäeno |
0 |
49 |
0 |
3 |
5 215 |
992 |
109 |
6 369 |
Muonionjoki |
847 |
5 086 |
499 |
13 |
35 240 |
784 |
582 |
43 051 |
Tornionjoki |
9 344 |
27 260 |
2 265 |
34 |
57 918 |
1 871 |
407 |
99 099 |
Rannikko |
129 |
3 |
207 |
3 |
186 |
0 |
59 |
587 |
Yhteensä |
10 321 |
32 399 |
2 971 |
53 |
98 559 |
3 647 |
1 156 |
149 106 |
Kuva 3.2.1.1. Arvio kokonaisfosforin ainevirtaaman ja kuormituksen jakaumasta Tornionjoen vesienhoitoalueella 2012-2020.
Kuva 3.2.1.2. Fosforin pistekuormitus 2012-18 (YLVA-rekisteri) sekä hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan (VEMALA) 2012-19 Tornionjoen vesienhoitoalueella.
Taulukko 3.2.1.2. Typpikuormitus Tornionjoen vesienhoitoalueen Suomen puolella (2012-20 keskiarvo N t/a).
Osa-alue |
Maatalous |
Metsä- talous |
Haja-asutus |
Hulevesi |
Laskeuma |
Pistekuormitus |
Luonnonhuuhtouma |
Yhteensä |
Könkämäeno |
0 |
3 |
0 |
0,1 |
289 |
52 |
6 |
350 |
Muonionjoki |
10 |
50 |
4 |
0,6 |
389 |
43 |
38 |
536 |
Tornionjoki |
127 |
236 |
19 |
1,5 |
821 |
97 |
19 |
1320 |
Yhteensä |
139 |
289 |
26 |
2,3 |
1 503 |
192 |
195 |
2 344 |
Kuva 3.2.1.1. Arvio kokonaistypen ainevirtaaman ja kuormituksen jakaumasta Tornionjoen vesienhoitoalueella 2012-2020.
Kuva 3.2.1.2. Typen pistekuormitus 2012-18 (YLVA-rekisteri) sekä hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan (VEMALA) 2012-19 Tornionjoen vesienhoitoalueella.