3.5 Vedenotto

Tornionjoen vesienhoitoalueella talousveden hankinnassa kaikki vesi otetaan pelkästään pohjavesistä. Vuonna 2019 pohjavettä otettiin vesienhoitoalueella noin 953 000 m³. Vesienhoitoalueella ei muodosteta tekopohjavettä. Tornion terästehdas otti vuonna 2019 noin 8,2 milj. m³ jokivettä ja noin 12,4 milj. m³ merivettä. Otettavat vesimäärät suhteessa vesistöjen virtaamiin ovat melko vähäiset. Haaparannan kunta Ruotsin puolella käyttää Tornionjoen pintavettä tärkeimpänä raakavesilähteenään.

Pohjavedenoton seurauksena tapahtuva vedenpinnan lasku ja virtaaman väheneminen voi olla haitallista pienille vesistöille sekä pohjavedestä riippuvaisille lähde- ja suoekosysteemeille. Vedenoton vaikutukset lajistoon ovat yleensä suurimpia lähde-elinympäristöissä. Vesilain mukaisen vedenottoluvan ja sen määräysten ansiosta pohjavedenotto ei yleensä aiheuta riskiä pohjaveden määrälliselle hyvälle tilalle. Pohjavedenotto aiheuttaa aina paikallisesti pohjavedenpinnan alenemista, mutta koko muodostuman pohjaveden pinnan jatkuvaa alenemista tai pohjavedestä suoraan riippuvaisia vesiekosysteemejä koskevia vaikutuksia on yleensä lupamääräyksillä pystytty ehkäisemään tehokkaasti.

Lapin alueella 94 % asukkaista on liittynyt vesilaitoksiin.  Alueen suurimpia vedenottajia ovat muun muassa Tunturi-Lapin vesi Oy, Ylitornion kunnan vesihuoltolaitos ja Enontekiön vesihuolto Oy. Vesienhoitoalueella on lisäksi lukuisia pienempiä vesiosuuskuntia.