-
- 6.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 6.2 Teollisuus ja kaivostoiminta
- 6.3 Kalankasvatus
- 6.4 Turvetuotanto
- 6.5 Metsätalous
- 6.6 Maatalous
- 6.7 Happamuuskuormituksen hallinta
- 6.8 Maa-aineisten otto
- 6.9 Pilaantuneet maa-alueet
- 6.10 Liikenne
- 6.11. Vedenotto
- 6.12 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
- 6.13 Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset
- 6.14 Maankäyttö
- 6.15 Yhteenveto toimenpiteistä ja niiden kustannuksista
3.3.3 Kalankasvatus
Luonnonravintolammikon hydrologinen muutos on merkittävä paine yhdelle vesimuodostumalle Tornionjoen vesienhoitoalueella.
Tornionjoen vesienhoitoalueella on enää yksi kalankasvatuslaitos Naamijoen vesistöalueella. Muonion kalanviljelylaitos on lopettanut toimintansa vuonna 2013. Kalankasvatuksen osuus Naamijoen ravinnekuormasta on hyvin pieni, eikä toiminnalla ole havaittu merkittävää vedenlaatuvaikutusta. Kalankasvatussektorin ravinteiden pistekuormitus on myös laskenut koko 2000-luvun.
Kuva 3.3.3.1 Kalankasvatuksen kokonaisfosfori- ja typpikuormitus Tornionjoen vesienhoitoalueella vuosina 2000-2016 (VAHTI-rekisteri).
Myös luonnonravintolammikot aiheuttavat vesistökuormitusta, jota ei kuitenkaan ole voitu arvioida osana kalankasvatuksen kuormitusta. Luonnonravintolammikon epäedullinen sijainti ja tyhjennysten aiheuttama kuormitus sekä eräissä tapauksissa lannoitus saattavat aiheuttaa haittaa alapuoliselle vesistölle. Näistä syistä ympäristönsuojelulainsäädäntö luokittelee pinta-alaltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikot luvanvaraisiksi. Luonnonravintolammikkojen käyttöaste ja vesistökuormitus on selvästi laskenut 1970–1980-luvuilta. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan siikaa velvoiteistutuksiin. Tornionjoen vesienhoitoalueella on toiminnassa yksi ympäristöluvalla toimiva luonnonravintolammikko. Se on myös rajattu vesimuodostumaksi, jonka on käyttömuodon vuoksi käytännössä voimakkaasti muutettu.