-
- 6.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 6.2 Teollisuus ja kaivostoiminta
- 6.3 Kalankasvatus
- 6.4 Metsätalous
- 6.5 Maatalous
- 6.6 Maa-ainesten ottaminen
- 6.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
- 6.8. Pilaantuneet maa-alueet ja sedimentit
- 6.9 Liikenne
- 6.10 Vedenotto
- 6.11 Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset
- 6.12 Pilaantuneet maa-alueet ja sedimentit
- 6.13 Maankäyttö
- 6.14 Muut toimenpiteet ja ohjauskeinot
- 6.15 Yhteenveto toimenpiteistä ja niiden kustannuksista
2.2 Joet
Tarkasteltujen vesimuodostumien valuma-alueen pinta-ala vaihteli noin 26-15 000 km² välillä. Runsaimmin edustettu jokityyppi sekä lukumäärän, että kokonaispituuden osalta on keskisuuret kangasmaiden joet (Kk). Kangasmaiden jokityypit muodostavat yhdessä yli 80 % jokien lukumäärästä ja yhteispituudesta. Erityisesti vesienhoitoalueen pohjoisosissa mineraalimaaperä on vallitseva. Pohjoisosissa on myös männyn metsänrajan yläpuolisia subarktisia jokityyppejä (PoLa).
Taulukko 2.1.2 Tenon-Näätämön–Paatsjoen virtavesien jakautuminen eri pintavesityyppeihin.
|
Tyyppi |
Lukumäärä |
Lukumäärän %-osuus |
Pituus (km) |
Pituuden %-osuus |
|
Erittäin suuret kangasmaiden joet |
1 |
1 |
2 |
0 |
|
Erittäin suuret kangasmaiden joet - PoLa |
2 |
1 |
154 |
5 |
|
Keskisuuret kangasmaiden joet |
34 |
24 |
730 |
23 |
|
Keskisuuret kangasmaiden joet - PoLa |
20 |
14 |
504 |
16 |
|
Keskisuuret turvemaiden joet |
8 |
6 |
268 |
8 |
|
Keskisuuret turvemaiden joet - PoLa |
3 |
2 |
54 |
2 |
|
Pienet kangasmaiden joet |
22 |
15 |
258 |
8 |
|
Pienet kangasmaiden joet - PoLa |
30 |
21 |
392 |
12 |
|
Pienet turvemaiden joet |
13 |
9 |
164 |
5 |
|
Suuret kangasmaiden joet |
5 |
3 |
357 |
11 |
|
Suuret kangasmaiden joet - PoLa |
5 |
3 % |
291 |
9 % |
|
Yhteensä |
143 |
3 175 |
