2.2 Joet

Tarkasteltujen vesimuodostumien valuma-alueen pinta-ala vaihteli noin 26-15 000 km² välillä. Runsaimmin edustettu jokityyppi sekä lukumäärän, että kokonaispituuden osalta on keskisuuret kangasmaiden joet (Kk). Kangasmaiden jokityypit muodostavat yhdessä yli 80 % jokien lukumäärästä ja yhteispituudesta. Erityisesti vesienhoitoalueen pohjoisosissa mineraalimaaperä on vallitseva. Pohjoisosissa on myös männyn metsänrajan yläpuolisia subarktisia jokityyppejä (PoLa).

Taulukko 2.1.2 Tenon-Näätämön–Paatsjoen virtavesien jakautuminen eri pintavesityyppeihin.

Tyyppi

Lukumäärä

Lukumäärän %-osuus

Pituus (km)

Pituuden %-osuus

Erittäin suuret kangasmaiden joet

1

1

2

0

Erittäin suuret kangasmaiden joet - PoLa

2

1

154

5

Keskisuuret kangasmaiden joet

34

24

730

23

Keskisuuret kangasmaiden joet - PoLa

20

14

504

16

Keskisuuret turvemaiden joet

8

6

268

8

Keskisuuret turvemaiden joet - PoLa

3

2

54

2

Pienet kangasmaiden joet

22

15

258

8

Pienet kangasmaiden joet - PoLa

30

21

392

12

Pienet turvemaiden joet

13

9

164

5

Suuret kangasmaiden joet

5

3

357

11

Suuret kangasmaiden joet - PoLa

5

3 %

291

9 %

Yhteensä

143

 

3 175