5.1 Edellisillä hoitokausilla toteutetut toimenpiteet
Toimenpiteiden toteutuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä kaikilla toimialoilla. Taulukossa 5.1 on arvio toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2015, ensimmäisen hoitokauden päättyessä. Seuraava arviointi tehtiin vuonna 2018, toisen hoitokauden puolivälissä. Sitä on käytetty pohjana, kun on laadittu alustava arvio toimenpiteiden toteutumisen tilanteesta toisen hoitokauden päättyessä. Toimenpidekohtaiset tiedot päivitetään muutaman vuoden välein toimenpiteiden toteutumisen seurantasivulle https://seuranta.vaikutavesiin.fi/
Taulukko 5.1. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuminen Tenon-Näätmöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella.
Sektori |
Arvioitu toteutustilanne 2015 |
Arvioitu toteutustilanne 2021 |
Yhdyskunnat, haja- ja loma-asutus |
Kaikki yhdyskuntasektorille esitetyt toimenpiteet ovat käynnistyneet. Viemäröinnin laajentaminen kaava-alueille-toimenpiteestä toteutuu arviolta 80 %, muut toimenpiteet toteutuvat suunnitellusti. Myös haja- ja loma-asutukselle esitetyt toimenpiteet ovat käynnissä. Eniten jäljessä on ’Uudet haja-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät’ -toimenpide, jota toteutetaan arviolta 10 % esitetystä määrästä. Tämä johtuu lähinnä lainsäädäntömuutoksista, joilla haja-asutuksen jätevesien käsittelyn vaatimuksia ja aikatauluja muutettiin kesken vesienhoitokauden. Haja-asutuksen jätevesilainsäädännön toimeenpanoa edistävä koko Lappia koskeva jätevesineuvontahanke on ollut käynnissä vuodesta 2012 alkaen. Suunniteltuja viemäröinnin laajentamishankkeita vesienhoitoalueelle ei ollut, mutta alueella toteutuu kuitenkin yksi haja-asutusalueen viemäröintihanke.
|
Valtion vesihuoltotöiden rahoitus loppui vuonna 2013 ja siirtoviemärihankkeita ei ole toteutettu sen jälkeen. Valtion ja EU:n tuki viemäröintihankkeille loppui vuonna 2014 ja tämän jälkeen haja-asutuksen viemäröintihankkeita ei ole toteutettu. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien arvioidaan olevan asetuksen edellyttämällä tasolla n. 80 %:lla vakituisista kiinteistöistä. Vapaa-ajan asunnoista n. neljännes ei vielä yllä asetuksen edellyttämälle jätevesien käsittelytasolle. |
Maatalous |
Vesienhoitoalueella maataloudelle on esitetty vain perustoimenpiteitä (ympäristötuen mukaiset toimet) |
Vesienhoitoalueella maataloudelle on esitetty vain perustoimenpiteitä (ympäristötuen mukaiset toimet) |
Metsätalous |
Useimmat metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä ovat sidoksissa metsätalouden toimenpidepinta-aloihin. ’Suojavyöhykkeet’ toimenpide on tehty toimenpidepinta-alojen mukaisesti. Metsätaloustoimijoiden koulutuksessa on päästy noin 70 %:iin vuosittaisesta tavoitteesta. |
Toisellakin kaudella useimmat metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä ovat sidoksissa metsätalouden toimenpidepinta-aloihin. Kunnostusojitusmäärä on ollut arvioitua vähäisempää. Metsätalouden toimenpiteistä koulutus on toteutunut n. 80 %:sti. |
Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen |
Inarijärvellä on tehty järven säännöstelyyn liittyviä kunnostustoimenpiteitä kuten rantavyörymien eroosiosuojauksia ja rantojen raivauksia suunnitelmien mukaisesti. |
Inarijärvellä on tehty järven säännöstelyyn liittyviä kunnostustoimenpiteitä kuten rantavyörymien eroosiosuojauksia ja rantojen raivauksia suunnitelmien mukaisesti.
Kirakkajoen voimalaitoksen vanhan uoman vesitys ja kunnostus -suunnittelu aloitettu.
ReArc-hanke käynnistynyt. Hankkeessa Inarinjärveen laskevien virtavesien inventointi ja kunnostussuunnittelu. |
Pohjavedenottamoiden raakaveden laadun seurannan tehostaminen (pohjavesialue) |
Ei toimenpiteitä |
Raakaveden laadun seurannan tehostamista on esitetty yhdelle pohjavesialueelle. Seurantaa edistetään vedenottamon tarkkailuohjelman päivittämisen kautta. |
Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) |
Ei toimenpiteitä |
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeen 2. vaihe on toteutettu Itä- ja Pohjois-Lapin kuntien alueella. Hanke on valmistunut keväällä 2020. |
Kalankasvatus |
Kalankasvatuksen toimenpiteet on toteutettu lupamenettelyn kautta. |
Kalankasvatuksen toimenpiteet on toteutettu lupamenettelyn kautta. |
Vieraslajien ja kalatautien torjunta |
Toimenpide käsittää kalastusvälineiden desinfioinnin Tenon ja Näätämöjoen alueilla lohiloisen (Gyrodactylus salaris) leviämisen estämiseksi. Toimenpide on yhteinen Norjan kanssa. Vuosittain desinfiointikertojen määrä on ollut 2 000–2 500 kpl. Vesienhoitoalueella on ehdollinen desinfiointipakko. |
Esitetty vain ohjauskeinoja toisella kaudella. |