2.6.2 Elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet

Elinympäristöjen ja lajien suojeluun määriteltyjen alueiden valinnassa on otettu huomioon yhteisön lainsäädännön, luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset keskeiset suojelualueet eli ne Natura 2000 -alueet, jotka ovat vedestä riippuvaisten elinympäristöjen ja lajien suojelun kannalta merkittäviä. Valinta ei tuo näille alueille uusia juridisia lisäsuojeluvelvoitteita. Natura-alueen nimeäminen erityiseksi alueeksi korostaa kuitenkin alueen merkitystä ja huomioon ottamista vesienhoidon suunnittelussa ja lupaprosesseissa. Luonto- ja lintudirektiivin suojelutavoitteet on myös otettava huomioon ympäristötavoitteiden asettamisessa.

Tenon–Näätämöjoen–Paatsjoen vesienhoitoalueella on elinympäristöjen ja lajien suojeluun määritetyiksi alueiksi valittu 10 Natura-aluetta. Valittujen Natura-alueiden pinta-ala maa-ala mukaan lukien on noin 12 919 km².

Vesiluontotyypit

Yleisimmät ranta- ja vesiluontotyypit Natura-alueilla ovat tulvametsät, tunturijoet ja purot sekä humuspitoiset lammet ja järvet. Kohteiden luontotyyppien tila on arvioitu pääosin erinomaiseksi tai hyväksi. Suojeluperusteina olevien vesiluontotyyppien tilan turvaaminen on sekä alueiden suojelun että vesienhoidon tavoite.

Lajit

Tenon-Näätämön-Paatsjoen vesienhoitoalueelta suojelualuerekisteriin valituilla alueilla esiintyy yhteensä 23 vesiympäristöistä riippuvaa lintudirektiivin liitteen I lajia. Näistä 13 lajin kannat Suomessa ovat elinvoimaisia, yhdeksän lajia on luokiteltu silmälläpidettäviksi ja yksi vaarantuneeksi. Luontodirektiivin liitteen II vesiympäristöistä riippuvia lajeja alueilla ovat saukko, joka luokitellaan silmälläpidettäväksi ja vaarantuneeksi luokiteltava jokihelmisimpukka. Kansallisesti uhanalaisista kalalajeista vesienhoitoalueella esiintyvät lohi, meritaimen sekä nieriä.

Taulukko 2.6.2.1. Tenon-Näätämön-Paatsjoen vesienhoitoalueelta suojelualuerekisteriin valitut Natura 2000 -alueet, pinta-ala ja tärkeimmät valintakriteerit.

Taulukko 2.6.2.2. Suojelualuerekisterin Natura-alueilla esiintyvät vesiluontotyypit, pinta-ala ja luontotyyppien esiintyminen. Priorisoidut luontotyypit merkitty *.

Taulukko 2.6.2.3. Suojelualuerekisterin Natura-alueilla esiintyvät lintudirektiivin liitteen I ja luontodirektiivin liitteen II vesiympäristöistä riippuvat lajit, esiintyminen ja uhanalaisuusluokitus 2019.

* LC = elinvoimainen, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut,

EN = erittäin uhanalainen, CR = äärimmäisen uhanalainen

Natura-alueiden maa- ja vesiekosysteemejä ylläpitävät pohjavesialueet

Pohjavesialueet voivat olla Natura-luontotyyppejä, kuten vesistöjä ja soita ylläpitävä tekijä. Pohjavesivaikutus huomioidaan vesienhoidossa, sillä se ulottuu pintavesimuodostumia laajemmalle alueelle ja useisiin eri lajiryhmiin ja luontotyyppeihin. Erityisalueen vesistö voi olla riippuvainen pohjaveden saannista ja joissakin tapauksissa se voi myös ruokkia pohjavesialuetta. Kolmannella vesienhoidon suunnittelukierroksella tarkastellaan 1-, 1E-,  2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueita. III luokan pohjavesialueet, joiden luokituksia ei vielä ole tarkistettu lainsäädäntöä vastaavaksi, eivät kuulu tarkastelun piiriin.

Vesienhoitoalueelle sijoittuu yhteensä yhdeksän pohjavesialuetta, jotka ylläpitävät Natura-alueiden maa- ja vesiekosysteemejä. Alueet on esitetty taulukossa 2.6.2.4. Edelliseen suunnittelukauteen verrattuna alueiden lukumäärä on kasvanut, sillä tarkastelun piiriin on III luokan pohjavesialueiden luokitusten tarkistamisen myötä noussut uusia alueita. Kohteet käsittävät esimerkiksi pohjavesivaikutteisia järviä ja suoluontotyyppejä.

Taulukko 2.6.2.4. Vesienhoitoalueelta suojelualuerekisteriin valitut Natura 2000 -alueet, niiden pinta-ala ja tärkeimmät valintakriteerit SAC viittaa luontodirektiiviin ja SPA lintudirektiiviin.

Lintuvedet

Paatsjoen vesistöalueella on yksi valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva kohde, Kettujoki-Vaskojoki. Kohde sijaitsee kahden vesimuodostuman, Kettujoen ja Vaskojoen alaosassa. Molemmissa jois-sa on lukuisia sivupolvekkeita ja lampareita, joissa kasvaa järvikorte- ja järvikaislakasvustoja. Alueella on maakunnallista merkitystä muuttolintujen levähdysalueena ja huomattavaa merkitystä sulkasadon aikaisena kerääntymisalueena. Alue on myös merkittävä pesimäaikainen ruokailualue niin alueen kuin sen ulkopuoli-selle linnustolle.

Taulukko 2.6.2.5. Paatsjoen vesistöalueella sijaitseva valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde, siihen sisältyvät vesienhoidon suunnittelussa vesimuodostumiksi rajatut joet, niiden tyyppi, pituus (VeMu:n mukaan) ja Natura-tunnus.