3.2.1 Ravinteet

Ihmistoiminnasta aiheutuva ravinnekuormitus on vesienhoitoalueella vähäistä johtuen alhaisesta väkiluvusta. Ravinteiden ihmisperäinen kuormitus vesistöihin vastaa yleisesti alle 15 %:a niiden luonnonhuuhtouman määrästä. Suurimman poikkeuksen tähän muodostaa Ivalojoen Akujoki, jonka tilaa tarkastellaan yksityiskohtaisesti jäljempänä. Laskeuma on yleisesti suurin ihmisperäisten ravinnekuormituksen lähde. Huomattava osa Ivalojoen ja Tenojoen vesistöalueen kuormituksesta on peräisin myös yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesistä. Metsätaloutta on lähinnä alueen eteläosissa Nuorttijoelta Ivalojoen vesistöalueelle. Maataloutta on vähän, keskittyen Ivalojoen ja Tenojoen laaksoihin. Tenojoen Norjan puolella maatalous on laaja-alaisempaa.

Taulukko 3.2.1.1. Fosforikuormitus osa-alueittain Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella (2012-20 keskiarvo P kg/a)

Osa-alue	Maatalous	Metsätalous	Haja-asutus	Hulevesi	Luonnonhuuhtouma	Laskeuma	Pistekuormitus	Yhteensä
Näätämöjoki	89	5	176	4	49 029	1 119	95	50 516
Paatsjoki	0	4	0	1,2	4 271	1 305	0	5 581
Tenojoki	0	0	0	0	665	140	0	805
Tulomajoki	502	783	721	14	29 774	7 640	222	39 656
Uutuanjoki	0	157	0	1	9 280	274	0	9 712
Yhteensä	591	949	897	21	93 018	10 478	317	10 6270

Kuvassa on piirakka-mallinen kuvaaja kokonaisfosforin ainevirtaaman jakaumasta. Luonnonhuuhtouman osuus on 88%, laskeuman osuus 10%, hajakuormituksen osuus 2% ja pistekuormituksen osuus 1%. Kuvassa piirakka-mallinen kuvaaja kuormituksen jakaumasta. Kuvaajassa metsätalouden osuus on 34%, haja-asutuksen osuus 32%, maatalouden osuus 21% ja pistekuormituksen osuus 11%.

Kuva 3.2.1.1. Arvio kokonaisfosforin ainevirtaaman ja kuormituksen jakaumasta Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella 2012-2020.

Kuvassa on kartta Tenon–Näätämöjoen–Paatsjoen vesien-hoitoalueesta, jossa esitetään fosforin pistekuormitus kohteet sekä hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan eri väreillä.

Kuva 3.2.1.2. Fosforin pistekuormitus 2012-18 (YLVA-rekisteri) ja hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan 2012-19 (VEMALA).

Taulukko 3.2.1.2. Typpikuormitus Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella (2012-20 keskiarvo N t/a).

Osa-alue	Maatalous	Metsätalous	Haja-asutus	Hulevesi	Luonnonhuuhtouma	Laskeuma	Pistekuormitus	Yhteensä
Näätämöjoki	0	0	0	0	107	68	0	175
Paatsjoki	7	15	4	0	552	416	38	1 032
Tenojoki	2	14	1	0	757	59	3	836
Tulomajoki	0	3	0	0	201	15	0	219
Uutuanjoki	0	0	0	0	7	7	0	14
Kaikki yhteensä	9	32	5	0	1 624	565	41	2 276

Kuvassa piirakka-mallinen kuvaaja, jossa on jaettu ainevirtaaman jakauma seuraavasti: luonnonhuuhtouma 71%, laskeuma 25%, pistekuormitus 2% ja hajakuormitus 2%.

Kuva 3.2.1.3. Arvio kokonaistypen ainevirtaaman ja kuormituksen jakaumasta Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella 2012–2020.

Kuvassa on kartta Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueesta, jossa esitetään typen pistekuormituskohteet, sekä hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan eri väreillä.

Kuva 3.2.1.4. Typen pistekuormitus 2012-18 (YLVA-rekisteri) ja hajakuormituksen suhde luonnonhuuhtoumaan 2012-19 (VEMALA).

3.2.1 Ravinteet

Vesienhoidon toimenpideohjelmat

Seuraa meitä

Muualla verkossa

Vuoksen vesienhoitoalue

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Kemijoen vesienhoitoalue

Tornionjoen vesienhoitoalue

Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue

3.2.1 Ravinteet

Vesienhoidon toimenpideohjelmat

Seuraa meitä

Muualla verkossa