5.2.1 Pintavedet

Toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi vesienhoitoalueella on tunnistettu pintavesien tilaa heikentävät tai sen säilymiselle riskiä aiheuttavat merkittävät paineet (luku 3). Merkittävien paineiden perusteella pintavesien tilan parantamisessa ja ylläpitämisessä pyritään vaikuttamaan erityisesti haitalliseen rehevyyteen sekä vesistöjen rakentamisesta johtuneisiin hydrologisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Rehevyyteen liittyvät ongelmat voivat liittyä myös muuttuneeseen hydrologiaan. Rehevyyden osalta toimenpideohjelmassa on parantamistavoitteeksi asetettu fosfori- ja typpikuormituksen alentaminen. Fosfori- ja typpikuormituksen vähentämistarvetta on arvioitu VEMALA-mallin avulla.

Käytännössä mallin havaitsemaa ravinteiden vähentämistarvetta on vain Paatsjoen suunnittelualueella, missä ihmistoimintojen fosforikuorman vähentämistarve on n. 3 % ja typen 35 %.

Haitallisten aineiden osalta nykyisen tilanteen johdosta ei ole tarpeen järjestää erillisiä toimenpiteitä tai rajoituksia valuma-alueella. Seurantaa ja selvityksiä haitallisten aineiden osalta tulee alueella kuitenkin toteuttaa jatkossakin, jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida. Pistemäisen kuormituksen vaikutusten seurantaa jatketaan erillisten velvoitetarkkailujen mukaisesti.

Inarijärveen laskevien vesistöjen hydro-morfologista tilaa ja kunnostustarvettaa pn arvioitu ReArc-hankeessa vuosina 2019-21. Kohdevesitöt ovat Nangu-, Sarmi-, Korvas-,Kessi-, Nellimö-, Kirakka-, Juutuan- ja Ivalojoen vesistöt. Joet ovat entisiä uittoväyliä. Lisäksi kartoitetaan tiestön eliöstölle aiheuttamia vaellusesteitä.

Kirakkajoen voimalaitoksen lakkauttamisen myöstä vaellusyhteys Raha- ja Inarijärven välille on tarkoitus palauttaa. Todennäköisin vaihtoehto on Kirakkajoen entisen uoman kunnostus ja vesittäminen.

Hyvää huonommassa tilassa olevat vesimuodostumat

Kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on polybromattujen difenyylieettereiden ympäristönlaatunormin ylityksestä johtuen huono. Muille haitallisille aineille ei ole mitattuja tai asiantuntija-arvioina asetettuja ympäristölaatunormin ylityksiä.

Ivalojoen Akujoki on vesienhoitoalueen ainoa hyvää huonommassa tilassa oleva vesimuodostuma. Jokeen kohdistuu merkittävää ravinnekuormitusta Mellanaavan jätevedenpuhdistamolta ja kokonaisuutena ihmistoiminnan fosforikuormitus vastaa yli 100 % luonnonhuuhtouman määrästä, typpikuorma on yli kymmenkertainen luonnonhuuhtoumaan nähden.

Akujoen hyrdro-morfologiseen tilaan on vaikuttanut uiton ja maatalouden vuoksi vuonna 1954 tehty Akujärven kanava, minkä seurauksena Akujoen uomaan pääsi vettä ainoastaan suurimmilla tulvilla. Vuonna 2012 kanavaa padottiin niin, että vanhaan uomaan pääsi jälleen valtaosa vesistä. Samalla alkuperäistä umpeenkasvanutta uomaa ruopattiin joen yläosalta n. 5 km matkalta ja jokiuoma palautettiin pääosin alkuperäiseen sijaintiinsa aikoinaan tehtyjä oikaisu-uomia sulkemalla. Akujoen hydro-morfologinen tila on nykyisellään arvioitu tyydyttäväksi.

Joen fosforipitoisuus on tyydyttävällä ja typpipitoisuus välttävällä tasolla. Akujoessa ei ole riittävän kovapohjaisia virtapaikkoja jokibiologisten laatutekijöiden näytteenottoon, mutta toteutuneilla vedenlaatu- ja virtaamamuutoksilla on oletettavasti myös luonnontilaisia eliöyhteisöjä heikentäviä biologisia vaikutuksia.

Akujoelle esitetään yhdyskuntien jätevedenpuhdistamon perustoimenpiteitä sekä hydrologisen tilan parantamisselvitystä. Akujoen typpipitoisuuden osalta edellytykset tilatavoitteen lieventämiselle täyttyvät ja typelle esitetään tilatavoitteeksi tyydyttävää luokkaa. Tilatavoitteen lieventäminen on perusteltu vesienhoitosuunnitelman luvussa 8.1.2 Tilatavoitteen alentaminen.

Riskivedet

Paatsjoen suunnittelualue

Paatsjoen vesistöalueella Ivalojoen Sotajoki, Lemmenjoen Maddib Ravadas ja Vaskojoen Postijoki ovat riskissä vesistön lähellä tapahtuvan kullankaivuun vaikutusten vuoksi. Maddib Ravadas ja Postijoki ovat erityiseksi alueeksi valitun Lemmenjoen kansallispuiston Natura-alueella.

Lemmenjoen kansallispuiston alueella sijaitsevissa vesimuodostumissa huomattavia vesistövaikutuksia on havaittu etenkin 2000- ja 2010-luvuilla, mutta kullankaivuun paine on alueella vähentymässä koneellisen kullankaivuun päätyttyä kansallispuiston alueella kesällä 2020.

Sen sijaan sekä koneellisen että lapiokaivuun paine Ivalojoella on kasvanut. Alueen vesimuodostumista suurin paine kohdistuu Sotajokeen. Kullankaivuu on keskittynyt Sotajoen ja Vuijeminhaaran keskiosille, joissa uomat ovat valtaosin kullankaivuulupa-alueiden sisällä. 

Koneellista kullankaivuuta säädellään ympäristönsuojelulain mukaisella ympäristöluvalla ja sen vesistövaikutuksia voidaan ehkäistä seurannan ja valvonnan keinoin. Lapiokaivuu ei lähtökohtaisesti ole ympäristöluvitettavaa toimintaa. Sotajoki on kuitenkin kalataloudellisesti arvokas vesistö, jolla maankäytön vesistövaikutuksia tulisi erityisesti pyrkiä ehkäisemään. Vireillä olevassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 on esitetty arvokas vesistö -merkinnällä valtakunnallisesti uhanalaisen eliölajiston, luonnon monimuotoisuuden ylläpidon ja kalastuksen kannalta erityisen arvokkaita virtavesistöjä. Näihin sisältyvät mm. Inarijärvi siihen laskevine jokineen, sivujoet mukaan lukien.

Nangujoen on arvioitu olevan riskissä uittoperkauksista johtuvan kunnostustarpeen vuoksi. Nangujoiella on tarpeen toteuttaa kalataloudellsia uomakunnostuksia.

Kirakkajoen vesistöalueella sijaitsevien Rahajärven ja Kirakkajoen on arvioitu olevan riskissä vaellusesteiden sekä hydrologis-morfologisten muutosten vuoksi. Inarin kunnan vetämänä on käynnistynyt hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia vaellusyhteyden avaamiseksi Kirakkajoen vesistön ja Inarijärven välille. Tavoitteena on toteuttaa vaellusyhteys luonnonmukaisena kalaväylänä.

Tenon suunnittelualue

Tenon vesistöalueella Atlantin lohen kutukannat ovat pääasiassa kalastuksen vuoksi alentuneet. Kutukantatavoite Inarijoen vesistössä oli alle 40 % tavoitteesta vuonna 2018 ja sitä edeltävänä neljänä vuotena. Kalastuspaineen vuoksi Inarijoelle ja sen latvavesimuodostumille Kietsimäjoella esitetään lohikantojen elvyttämistä Tenojoen seuranta- ja tutkimustyöryhmän suunnitelman mukaisesti. Kietsimäjoen yläosa on Lemmenjoen kansallispuiston Natura-alueella.

Pienvedet

Perkauksia on Paatsjoen suunnittelualueella kohdistunut myös puroihin, joita ei ole rajattu vesimuodostumiksi. Niiden tilaa tulee kuitenkin ylläpitää tai tarpeen mukaan parantaa osana vesimuodostumaa, jonka valuma-alueelle ne sijoittuvat.