3.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
Yhdyskuntien jätevedet ovat merkittävä paine Akujoen vesimuodostumalle.
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoja on Tenojoen ja Paatsjoen suunnittelualueilla. Myös viemäriverkoston ulkopuolinen haja-asutus keskittyy samoille aluille. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet ovat kuormitustietojen perusteella toiseksi merkittävin fosforin kuormittaja ja merkittävin typen kuormittaja koko vesienhoitoalueella. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ovat pistemäistä kuormitusta ja haja-asutus on osa valuma-alueelta tulevaa hajakuormitusta. Viemäröinti ja keskitetty jätevedenpuhdistus on tehokkain tapa käsitellä jätevesiä. Jätevedenpuhdistamot poistavat erityisen tehokkaasti fosforia, joka on yleensä sisävesien perustuotantoa rajoittava ravinne. Kuormitusarvioinneissa on mukana vain Suomen puolelle laskeva kuormitus.
Tenojoella yhdyskuntien ravinnekuormitus vastaa alle prosenttia koko joen luonnonhuuhtouman määrästä. Puhdistamojen vaikutuksesta Tenojoessa on havaittavissa lähinnä ajoittain kohonneita bakteeripitoisuuksia. Paatsjoen osa-alueella Inarijärveen tuleva yhdyskuntien fosforikuormitus vastaa alle prosenttia ja typpikuormitus noin 7 % luonnonhuuhtouman määrästä. Huomattavin vaikutus keskitetysti puhdistetulla jätevedellä on Mellanaavan puhdistamon alapuolisessa Akujoessa, jossa typpikuormitus ylittää kymmenkertaisesti luonnonhuuhtouman määrän. Akujoki on ainoa vesimuodostuma, jossa jätevesikuormitus on merkittävä paine.
Suomen puolella asuvasta väestöstä noin 9 % on liittynyt vesihuoltolaitosten viemäriverkostoihin. Pääosa vesienhoitoalueen yhdyskuntien jätevesistä käsitellään Inarin kahdessa ja Utsjoen kolmessa jätevedenpuhdistamossa. Utsjoen kirkonkylän puhdistamon jätevedet imeytetään maahan, eivätkä sen tiedot sisälly ravinnekuormituksen kehitystä kuvaaviin kuvaajiin. Tenojoen alueella yhdyskuntien fosforikuormitus on ollut vaihtelevaa, mutta reilun kymmenen viime vuoden aikana kuormitus on hivenen laskusuunnassa. Typpikuormitus sen sijaan on kasvanut vastaavana aikana. Kehitys kertoo viemäriverkostoon liittyjämäärien kasvusta ja samanaikaisesti tehostuneesta fosforin puhdistuksesta. Tenon vesistössä Karigasniemen ja Nuorgamin puhdistamoiden toiminnassa on ollut häiriöitä ja päästöissä on ollut suurta vaihtelua. Paatsjoen alueella yhdyskuntien fosforikuormitus ja happea kuluttava kuormitus on vähentynyt. Vuonna 2007 Utsjoen kirkonkylälle rakennettiin uusi puhdistamo, joka on toiminut kohtalaisen hyvin.
Kuva 3.3.1. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden kokonaisfosfori- ja typpikuormitus sekä biologista hapenkulutusta aiheuttava kuormitus ja kiintoainekuormitus Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella vuosina 2000-2018.
Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jää noin 1 760 asukasta ja jätevesiverkostojen ulkopuolelle noin 2 540 asukasta. Hajanaisesti sijoittuvien kuluttajien vesihuoltotilanteen korjaamiseksi tarvitaan järjestelmällistä kehittämistä kiinteistökohtaisina toimenpiteinä. Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä toteutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 16 luvussa ja valtioneuvoston asetuksessa (157/2017) edellytetyllä tavalla.
Asutus aiheuttaa paikoin riskin pohjavedelle sekä taajamissa että haja-asutusalueella. Pohjavesialueilla sijaitsevat kiinteistöjen jätevesikaivot ja -imeyttämöt, huonokuntoiset viemäriverkostot sekä pumppuasemien häiriötilanteet voivat huonontaa pohjaveden laatua. Lisäksi maan alle sijoitetut lämmitysöljysäiliöt aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle. Myös maalämpöjärjestelmien yleistyminen aiheuttaa riskiä pohjaveden määrälle ja laadulle. Muita asutukseen liittyviä riskejä ovat moottori- ja ampumaradat, kaatopaikat, hautausmaat sekä urheilukentät, joilla käytetään ja varastoidaan polttoaineita, öljyä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Utsjoen kirkonkylän eteläpuolella olevan vedenottamon yläpuolella on omakotitaloalue, missä jätevesijärjestelmän vuodot voivat aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle. Inarissa Törmäsen pohjavesialueella on myös runsaasti asutusta, mikä aiheuttaa vaaraa alueen pohjaveden laadulle.
