-
- 6.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 6.2 Teollisuus ja kaivostoiminta
- 6.3 Kalankasvatus
- 6.4 Metsätalous
- 6.5 Maatalous
- 6.6 Maa-ainesten ottaminen
- 6.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
- 6.8. Pilaantuneet maa-alueet ja sedimentit
- 6.9 Liikenne
- 6.10 Vedenotto
- 6.11 Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset
- 6.12 Pilaantuneet maa-alueet ja sedimentit
- 6.13 Maankäyttö
- 6.14 Muut toimenpiteet ja ohjauskeinot
- 6.15 Yhteenveto toimenpiteistä ja niiden kustannuksista
3.3.10 Kalastus
Tenojoen lohiin kohdistuu merkittävä kalastuspaine ja etenkin latvajokien lohikantojen tila on heikentynyt. Tenojoen vesistön seuranta- ja tutkimusryhmä on määritellyt 15 Tenojoen lohikannalle kutukantatavoitteen, jonka saavuttamista seurataan. Suomen joista lohikannan tila on heikoin Inarijoen vesistöalueella, missä kutukantatavoitteen saavuttamisen todennäköisyys on alle 40 % ja kannassa on hyödynnettävää ylijäämää harvemmin kuin kolmena vuotena neljästä[1]. Tähän perustuen kalastus on merkittävä paine Inarijoen vesistöalueille sijoittuville Kietsimäjokien ja Inarijoen vesimuodostumille.
[1] Anon. 2019. Tenon lohikantojen tila 2019. Tenojoen vesistön seuranta- ja tutkimusryhmän raportin suomennos no. 1/2019.
