1.1. Vesienhoidon tavoitteet

Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella. EU:n direktiivi (2000/60/EY) Euroopan yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista tuli voimaan 22.12.2000 ja tavoitteena oli saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Suomessa direktiivi on pantu toimeen lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla. Laissa säädetään viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta. Vesien hyvää tilaa ei vielä ole saavutettu, joten vesienhoidon toimenpiteet ovat edelleen tarpeen. Kaudella 2022–2027 tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoden 2027 loppuun mennessä.

Vesienhoidon suunnittelua varten Suomi on jaettu kahdeksaan vesienhoitoalueeseen. Uusimaa kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Jokaiselle vesienhoitoalueelle on laadittava vesienhoitosuunnitelma, joka toimii perustana alueen vesiensuojelulle. Suunnitelma sisältää näkemyksen vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Vesienhoitosuunnitelmissa on yhteenveto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) omille toimialueilleen laatimista vesienhoidon toimenpideohjelmista. Yksityiskohtaisemmat alueelliset, paikalliset ja vesimuodostumakohtaiset tiedot löytyvät toimenpideohjelmista. Tässä vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään Uudellamaalla tehtävät toimenpiteet vuosina 2022–2027.

 

Vesienhoitoalueella tarkoitetaan aluetta, joka koostuu yhdestä tai useasta vesistöalueesta sekä niihin yhteydessä olevista pohja- ja rannikkovesistä.

 

Uusimaa kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen.