10.3.9. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, tilan seuranta ja pohjavesiselvitykset

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on merkittävä osa pohjavesien suojelun toimenpiteitä. Suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan mm. viranomaisvalvonnassa, maankäytönsuunnittelussa sekä toiminnanharjoittajien lupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyssä. Suojelusuunnitelmalla ei ole juridisia seurausvaikutuksia.

Suojelusuunnitelmassa tarkistetaan mm. pohjavesialueen hydrogeologiset olosuhteet ja tarvittaessa pohjavesialueen rajaukset, kartoitetaan riskiä aiheuttavat toiminnot ja laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne tuleville toiminnoille. Tavoitteena on myös tehostaa pohjaveden tarkkailua ja ohjata uudet riskikohteet pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suojelusuunnitelmien laadinnasta vastaa kunnat.

Suojelusuunnitelmia on laadittu Uudenmaan ELY-keskuksen alueen tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista 78 %:lle (kuva 11) elokuuhun 2020 mennessä. Tavoite on 100 % kolmannella hoitokaudella. Suojelusuunnitelma laaditaan kaikille 1- ja 2-luokan pohjavesialueille. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on tarkoitus päivittää tarvittaessa uusien tutkimustulosten tai maankäytön muutospaineiden perusteella viiden, vähintään kymmenen vuoden välein.

Esitykset toimenpiteiksi

Suojelusuunnitelmia on esitetty laadittavaksi 37 pohjavesialueelle ja päivitettäväksi 73 pohjavesialueella (taulukko 20). Geofysikaalisia painovoimamittauksia ja rakenneselvitystä on esitetty 22 pohjavesialueelle.

Taulukko 20. Esitys suojelusuunnitelmia, seurantaa ja pohjavesiselvityksiä koskeviksi vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2022–2027.

Kuva 11. Suojelusuunnitelmat Uudenmaan pohjavesialueilla.

Esitykset ohjauskeinojen kehittämiseksi

Ohjauskeinoina esitetään pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista, päivittämistä ja toimeenpanoa. Hydrogeologisia lisätutkimuksia, rakenneselvityksiä ja pohjavesimallinnusta on tehty, mutta tarvetta lisäpanostuksiin on jatkossa erityisesti riskipohjavesialueilla. Vuosien 2017-2019 aikana toteutetun Poakori-projektin (= kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta) myötä on havaittu selkeästi tarvetta rakenneselvitysten, virtaus- ja leviämismallinnuksien sekä haavoittuvuusanalyysien laadintaan. Poakori-projektia on vuoden 2021 aikana valtakunnallisesti jatkettu. Tietojen saatavuutta ja käytettävyyttä tulee edistää eri toimijoiden välillä. Haitallisten aineiden tarkkailua ja seurantaa tulee kehittää kolmannella vesienhoitokaudella. Pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit on saatu kartoitettua Uudellamaalla mutta niistä on liian vähän tutkittua tietoa.

Rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen

Suojelusuunnitelmiin liittyvät kustannukset koostuvat pääosin aineistojen kokoamisesta, riskikohteiden kartoituksesta ja mahdollisista maastotutkimuksista sekä esimerkiksi havaintoputkien asentamisista. Suojelusuunnitelmien laatimiskustannukset kohdistuvat useimmiten kunnille, vesihuoltolaitoksille ja valtiolle. Ympäristöministeriön määrähalla on tuettu kuntia suojelusuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä. Suojelusuunnitelmat vaativat myös päivityksiä ja tätä tarkoitusta varten tarvitaan jatkossakin rahoitusta.

Pohjaveden seurannan kustannukset kohdistuvat pääosin ympäristöhallinnolle ja toiminnanharjoittajille. Vedenottajat ja muut toiminnanharjoittajat vastaavat lupamääräysten mukaisista tarkkailuista ja niiden kustannuksista. Vedenhankintaa palvelevia pohjavesiselvityksiä sekä pohjavesialueiden rajojen tarkistamista on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön määrärahoin. Hydrogeologiset tutkimukset, kuten rakenneselvitykset, ovat usein osa laajempia hankkeita, joiden rahoituksesta voivat vastata toiminnanharjoittajat, vesilaitokset, kunnat ja valtio. Esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus on osallistunut omalla rahoituksellaan pohjavesiselvitysten kuten rakennekartoitusten toteutukseen.

Keskeisimpiä pohjavesien seurantahankkeita ovat tällä hetkellä maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seuranta (MaaMet) sekä vaarallisten ja haitallisten aineiden seuranta (VaHaSe). Pohjavesiseurantoihin osoitettu ministeriöiden rahoitus on välttämätöntä toiminnallisen seurannan järjestämiseksi.

Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Pohjavesiselvitysten ja suojelusuunnitelmien toteutusvastuussa ovat vesilaitokset ja kunnat sekä alueen toiminnanharjoittajat. Seurannan osalta vastuu on pääasiallisesti Uudenmaan ELY-keskuksella ja Suomen ympäristökeskuksella, jotka keräävät ja tallentavat tiedot järjestelmiin.