2. Suunnittelualueen kuvaus

Uudenmaan väkiluku oli vuonna 2019 noin 1,7 miljoonaa asukasta. Väestönkasvu jatkuu edelleen voimakkaana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kaupunki- ja taajama-alueiden osuus on alueella maan suurin ja pääkaupunkiseudun asukastiheys, noin 1 500 as./km², on maan tihein. Tiiviin yhdyskuntarakenteen lisäksi alueelle on tyypillistä hajautuva yhdyskuntarakenne. Vakinaisen asutuksen asukkaita on edelleen runsaasti vesi- ja viemäriverkostojen ulkopuolella. Kesäasuntoja alueella on noin 40 000.

Merkittävä osuus Suomen elinkeinotoiminnasta keskittyy Uudellemaalle. Ihmisten ja elinkeinoelämän keskittyminen alueelle näkyy suurina liikennemäärinä. Liikennemäärät ovat edelleen hieman kasvaneet, mutta liikenteen päästöt ovat kääntyneet laskuun.  Vaarallisten kemikaalien kuljetukset sekä maalla että merellä ovat lisääntyneet.

Suomen peltopinta-alasta noin 8 % on Uudellamaalla. Maatalouden vesistökuormitus on suurta johtuen laajoista peltoalueista, eroosioherkästä maaperästä ja intensiivisestä tuotannosta.

Uudenmaan luonto on erittäin monimuotoista. Maaperä on vaihteleva, ja kasvi- sekä eläinlajien määrä suuri. Uudenmaan rannikko, merialue ja vesistöt muodostavat arvokkaan osan luontoa. Alueella on sekä vanhaa kulttuuriympäristöä ja maaseudun viljelyaluetta, että uutta kaupunkimaista rakennetta ja valtakunnallisia liikennekeskuksia.

Uudenmaan vesistöt ovat pääsääntöisesti pieniä ja vähäjärvisiä. Jokivesistöjen virtaamat vaihtelevat runsaasti sateisuuden mukaan. Ihmisen toiminta, kuten ojitukset ja rakentaminen, voimistavat kuivuuden ja tulvien vaikutuksia. Merkittävimpiä jokivesistöjä alueella ovat Karjaanjoki (valuma-alueen pinta-ala 2 046 km²), Vantaanjoki (1 686 km²) ja Porvoonjoki (1 273 km²). Jokien latvat sijaitsevat osittain Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla. Suurimmat järvet ovat Lohjanjärvi (pinta-ala 88 km²) ja Hiidenvesi (29 km²). Uudenmaan rannikkovedet ulottuvat Kymijoelta Hankoniemen länsipuolelle.

Uudenmaan merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän reunamuodostumissa. Itä-Uudenmaan tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat Porvoon, Myrskylän ja Loviisan pitkittäisharjuissa. Uudellamaalla pohjavesialueita on kaikkiaan 327. 1-luokan pohjavesialueita on 134, 2-luokan pohjavesialueita 143, 1 E luokan pohjavesialueita 28, 2 E luokan pohjavesialueita 20 ja E-luokan pohjavesialueita 2. Pohjavesi ei kuitenkaan riitä suurten asutuskeskusten vesihuoltotarpeisiin. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella käytetystä vedestä 80 % on pintavettä, vaikka pienet kunnat hyödyntävät lähes yksinomaan pohjavettä. Uudenmaan omat pintavesivarat ovat niukat ja laadultaan juomavesikäyttöön heikot. Päijänteestä johdetaan vettä pääkaupunkiseudulle. Päijänne-tunnelin vettä käytetään myös tekopohjaveden valmistukseen mm. Hyvinkäällä ja Tuusulassa.