7.1. Yhdyskunnat  

Uusimaa on Suomen tiheimmin asuttu maakunta, mikä näkyy myös asutuksen levinneisyydessä pohjavesialueille. Uudenmaan 1- ja 2-luokan pohjavesialueista noin 60 prosenttia on sellaisia, joiden pinta-alasta yli viidellä prosentilla on asutusta. Helsingin, Espoon ja Vantaan pohjavesialueet ovat pääosin taajama-asutuksen tai tiheän asutuksen alueita. Taajama-asutusalueilla tiivistyvä rakentaminen ja mittavat rakennushankkeet niin tielinjausten kuin asutusalueiden osalta uhkaavat pohjaveden määrällistä tilaa.  Taajama-asutusaluetta on pohjavesialueen pinta-alaan verrattuna eniten Järvenpään pohjavesialueella (taulukko 3). Kuntien keskustaajamat sijoittuvat yleensä pohjavesialueille. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tällaisia ovat mm. Hanko, Hyrylä, Hyvinkää, Järvenpää, Karjaa, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nummela, Porvoo ja Tammisaari. Taulukossa 4 on esitetty pohjavesialueilla oleva haja-asutus kunnittain Uudellamaalla.

Yhdyskuntien jätevesistä aiheutuu likaantumisriskiä pohjavesille. Pohjaveden laatua voivat vaarantaa kiinteistöjen jätevesikaivot ja imeyttämöt sekä yhdyskuntien jätevesien käsittelylaitokset. Viemärivuotojen seurauksena maaperään ja pohjaveteen pääsee haitallisia aineita: ravinteita, mikrobeja sekä kuluttajakemikaaleja kuten lääkeaineita. Myös viemäröinnin puuttuminen on riski pohjavedelle. Uudellamaalla on runsaat 100 000 asukasta vielä vesihuoltolaitosten vesijohto- ja viemäriverkostojen ulkopuolella. Pohjavesiriskin aiheuttavat myös vanhat lämmitysöljysäiliöt, joita sijaitsee 1-luokan pohjavesialueilla vielä arviolta kymmeniä tuhansia kappaleita.

Yhdyskuntiin liittyviä pohjavettä vaarantavia alueita ovat lisäksi kaatopaikat, hautausmaat sekä mahdollisesti myös ampuma- ja moottoriurheiluradat ja golf- ja urheilukentät, mikäli näillä käytetään tai varastoidaan polttoaineita, torjunta-aineita tai lannoitteita. Muodostuvan pohjaveden määrään voi vaikuttaa myös rakentamisen ja päällystämisen aiheuttama muodostumisalueen pieneneminen sekä hulevesien poisjohtaminen. Maa- ja kallioperään tehdyt energiakaivot voivat aiheuttaa riskejä pohjavedelle. Tämä on mahdollista, jos pinnalta valuvat vedet päätyvät suoraan pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden takia, paineellinen pohjavesi purkautuu hallitsemattomasti, erilaatuiset pohjavesikerrokset sekoittuvat tai lämmönsiirtoainetta pääsee vuotamaan maaperään ja pohjaveteen.

Taulukko 3. Kerrostaloalueet pohjavesialueilla Uudellamaalla, mikäli kerrostaloaluetta on yli 5,0 % pohjavesialueen pinta-alasta. Lähde: Corine2018.

Taulukko 4. Pientaloalueet pohjavesialueilla Uudellamaalla, mikäli pientaloasutusta yli 30,0 % pohjavesialueen pinta-alasta. Lähde: Corine2018.