8.5. Pohjavesien tilan luokittelu
Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006, 869/2010) 7§:n mukaan pohjavesimuodostumissa, joissa mahdollisesti ei vallitse hyvä tila, tulee suorittaa lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä sekä ihmistoiminnan vaikutuksista. Selvityksen eräs keskeinen tavoite on arvioida, onko pohjavesimuodostuman tila hyvä vai huono. Selvitys voi koskea kemiallista tai määrällistä tilaa.
|
Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää, pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske eikä pohjavedenkorkeuden muutoksista aiheudu suolaisen veden tai muiden haitallisten aineiden tunkeutumista pohjavesimuodostumaan.
Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos ympäristölaatunormien ylityksiä ei todeta. Vaikka ympäristölaatunormien ylityksiä todettaisiin, voi kemiallinen tila silti olla hyvä, mikäli pilaava aine ei aiheuta pohjavesimuodostumassa merkittävää ympäristöriskiä. |
Määrällisen tilan arviointi
Vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen mukaan pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Lisäksi vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan pohjaveden hyvästä määrällisessä tilassa pohjaveden korkeuteen ei kohdistu sellaisia ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia, jotka aiheuttaisivat pohjaveteen yhteydessä olevien pintavesien ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämisen, näiden vesien tilassa oleellista huononemista, tai oleellista haittaa pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaisille maaekosysteemeille.
Pohjaveden määrällisen tilan arviointiin liittyy neljä tarkastelua, jotka ovat a) vesitasetarkastelu, b) vaikutukset pintavesimuodostumien ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, c) vaikutukset maaekosysteemeihin ja d) suolaisen veden tai muun haittatekijän intruusio.
Uudenmaan kaikilla pohjavesialuilla määrällinen tila on hyvä.
Kemiallisen tilan arviointi
Pohjaveden kemiallisen tilan arviointi tehdään riskialueille eli pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa. Arvioinnissa otetaan huomioon pitoisuudet pohjaveden ympäristölaatunormissa mainituista pohjavettä pilaavista aineista, jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa. Pohjavesialueet, joilla ei ole ihmistoiminnasta aiheutuvaa riskiä pohjaveden laadulle, luokitellaan automaattisesti hyvään kemialliseen tilaan.
Pohjavesimuodostuman tila on aina hyvä, jos yhdessäkään havaintopisteessä ei todeta ympäristölaatunormien ylityksiä. Pohjavesimuodostuman tila voi olla hyvä, vaikka ympäristönlaatunormien ylityksiä todettaisiin, jos pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä tai ole merkittävästi heikentänyt pohjavesimuodostuman soveltuvuutta sen käyttötarkoitukseen. Jos arviointiperusteet esimerkiksi ylittyvät vain rajallisessa "pluumissa", pohjavesimuodostuma luokitellaan hyvään tilaan, jos se ei vaaranna muun pohjavesimuodostuman käyttöä talousveden raakavetenä, vaaranna pohjavesimuodostuman yhteydessä olevien pintavesien ympäristötavoitteiden toteutumista tai olennaisesti huononna niiden tilaa, tai aiheuta olennaista haittaa pohjavesimuodostumasta riippuvaisille maaekosysteemeille.
Arvioinnissa käytetään havaintopaikkojen pohjaveden laadun vuosikeskiarvoja. Suositeltava tarkasteltava aikaväli on 2 vuotta. Pitempää aikaväliä voidaan käyttää (enintään 6 vuotta), jos on tarve minimoida lyhyen aikavälin laatuvaihteluita, jotka eivät kuvasta todellista tilaa. Epäorgaanisten aineiden osalta ihmistoiminnan vaikutus pyritään erottamaan luontaisesta taustapitoisuudesta vertaamalla mitattua pitoisuutta alueelle ja pohjavesimuodostumalle tyypilliseen taustapitoisuuteen. Jäännösarvoa verrataan ympäristönlaatunormiin. Jos havaintopaikan ihmistoiminnasta johtuva pohjaveden laadun jäännöspitoisuus on suurempi kuin arviointiperuste, pohjaveden laatu havaintopaikalla on heikentynyt.
Pohjavesimuodostumalle tehdään tarkentavat kemiallisen tilan testit, jos pohjaveden kemialliselle tilalle asetettujen ympäristölaatunormien vuosikeskiarvo ylittyy. Kemiallisen tilan testien perusteella arvioidaan pohjavesimuodostuman kokonaistila asiantuntija-arviona.
Kemiallisen tilan arvioinnilla on Uudenmaan toistaiseksi hyvässä tilassa olevista pohjavesialueista 36 määritetty riskialueeksi (taulukko 11 ja kuva 10).
|
Kemiallisen tilan testeillä selvitetään:
|
Taulukko 11. Uudenmaan pohjavesialueiden kemiallinen tila.
|
Kemiallinen tila |
Pohjavesialueiden määrä (kpl) |
|
Hyvä |
320 |
|
Riskialue/Hyvä tila |
36 |
|
Riskialue/Huono tila |
24 |
Kuva 10. Uudenmaan pohjavesialueiden kemiallinen tila 2020.
