13.2.2. Kemiallinen tila

Ekologisen tilan lisäksi kaikille vesimuodostumille määritellään kemiallinen tila. Kemiallisen tilan luokittelussa otetaan huomioon EU-tasolla määritellyt vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet eli ns. prioriteettiaineet (valtioneuvoston asetus 1022/2006). Luokituksessa käytetään pääosin näiden aineiden vedestä mitattuja pitoisuuksia. Tällä luokittelukierroksella aiempaa useammilla aineilla käytetään myös pitoisuutta kalassa ja eräillä PAH-yhdisteillä pitoisuutta simpukoissa. Pitoisuuksia verrataan asetuksen 1022/2006 mukaisiin ympäristönlaatunormeihin. Vesien kemiallisen tilan luokittelu on tehty ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.

Pintavesien kemiallinen tila määräytyy suhteessa EU:n listaamien prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeihin. Luokkia on kaksi: hyvä ja hyvää huonompi. Vuonna 2020 valmistunut luokittelu perustuu vuosien 2012–2018 mittausaineistoihin sekä arvioihin aineiden käytöstä ja päästöistä. Luokittelumenetelmä on kuvattu vesienhoitosuunnitelman osassa 2. Edellisen luokittelukierroksen jälkeen polybromattujen difenyylieettereiden (PBDE) ympäristönlaatunormi vaihtui vedestä kalaan. PBDE:n laatunormin tiukentuminen aiheutti sen, että kemiallinen tila muuttui koko Suomessa ja näin ollen myös Uudenmaan kaikissa vesimuodostumissa huonoksi.

Lisäksi kaukokulkeuman aiheuttama elohopean kertyminen kaloihin on syynä hyvää huonompaan kemialliseen tilaan useissa pintavesimuodostumissa (kuva 25). Ahvenen elohopean laatunormin arvioidaan ylittyvän 98 vesimuodostumassa, joista 27:stä on mitattua elohopeatietoa. Pääosin mallintamisen kautta tehty arvio tarkentuu jatkuvasti mitatun tiedon lisääntyessä. Ahvenen elohopeapitoisuuteen perustuvaa luokitusta tarkasteltaessa on huomattava, että kemiallisessa luokittelussa käytetty laatunormi ei ole sama kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo.

Kuva 25. Elohopean ympäristölaatunormi Uudenmaan pintavesissä.

Myös muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden laatunormit ylittäviä pitoisuuksia on havaittu Uudellamaalla (kuva 26). Helsingin ja Porvoon edustojen rannikkovesimuodostumissa ylittyy tributyylitinan (TBT) laatunormi. Orijärven suljetun kaivoksen alueelta tulevan metallikuormituksen vuoksi kadmiumin laatunormi ylittyy Orijärvellä, Määrjärvellä ja Seljänalaisella. Orgaanisen aineksen epätäydellisessä palamisessa syntyvien fluoranteenin ja bentso(b)fluoranteenin laatunormit ylittyvät Vantaanjoen keskiosalla ja bentso(ghi)peryleenin laatunormi ylittyy Kruunuvuorenselällä. Päästölähde ei ole toistaiseksi selvillä. Perfluoro-oktaanisulfonaatin (PFOS) pitoisuudet ylittävät laatunormin Vantaanjoen, Keravanjoen ja Porvoonjoen alaosilla, Tuusulanjärvellä sekä Kruunuvuorenselän ja Emäsalon rannikkovesimuodostumissa. PFOS-pitoisuudet voivat olla korkeita jätevedenpuhdistamojen purkuvesistöissä sekä vesistöissä, joiden valuma-alueella on käytetty runsaasti sammutusvaahtoja.

Kuva 26. Uudenmaan pintavesimuodostumissa havaitut muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden kuin elohopean ja PBDE:n ympäristölaatunormien ylitykset.