-
- 6. Tarkasteltavat pohjavedet
- 7. Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 8. Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 9. Pohjaveden tilatavoitteet
-
10. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
- 10.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 10.2. Edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutuminen
-
10.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arviot niiden kustannuksista
- 10.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 10.3.2. Teollisuus- ja yritystoiminta
- 10.3.3. Pilaantuneet maa-alueet
- 10.3.4. Liikenne
- 10.3.5. Maa-ainesten otto
- 10.3.6. Maatalous ja turkiseläintuotanto
- 10.3.7. Metsätalous ja turvetuotanto
- 10.3.8. Vedenotto
- 10.3.9. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, tilan seuranta ja pohjavesiselvitykset
- 10.3.10. Ilmastonmuutos
-
- 11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet
- 12. Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 13. Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 14. Vesien tilatavoitteet ja tilan parantamistarpeet
-
15. Pintavesiä koskevat toimenpiteet
- 15.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 15.2. Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
15.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arvio niiden kustannuksista
- 15.3.1. Yhdyskunnat
- 15.3.2. Haja-asutus
- 15.3.3. Teollisuus ja yritystoiminta
- 15.3.4. Turvetuotanto
- 15.3.5. Kalankasvatus
- 15.3.6. Maatalous
- 15.3.7. Metsätalous
- 15.3.8. Vesien säännöstely, rakentaminen ja kunnostus
- 15.3.9. Alueidenkäyttö
- 15.3.10. Haitalliset ja vaaralliset aineet ja happamat sulfaattimaat
- 15.3.11. Vesienhoitoon liittyvä viestintä
11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet
Vesienhoidon suunnittelussa vesistöt ja rannikkovedet jaetaan erillisiksi vesimuodostumiksi siten, että muodostumat ovat mahdollisimman yhtenäisiä osia. Järvet ovat pääsääntöisesti erillisiä vesimuodostumia, ja joet on jaettu virtaamaltaan ja kooltaan erillisiksi muodostumiksi. Rannikolla muodostumat on rajattu lähinnä veden vaihtuvuuden ja syvyyden perusteella erillisiksi alueikseen.
|
Vesimuodostumat ovat vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkastelun perusyksikköjä. |
Vesienhoidon tavoitteet koskevat kaikkia pintavesiä niiden koosta, ominaisuuksista tai sijainnista riippumatta. Koska Uudenmaan alueella on suuri määrä vesiä, kaikkia niitä ei ole mahdollista tarkastella yksilöidysti. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkastellaan järviä, joiden pinta-ala on pääsääntöisesti yli 50 ha, jokia, joiden valuma-alue on yli 40 km2 sekä kaikkia rannikkovesimuodostumia. Mukana toimenpideohjelmassa on myös muutamia Varsinais-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueilla sijaitseva jokia ja järviä, joiden vedet laskevat Uudenmaan puolelle. Lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan pienempiä, alueellisesti merkittäviä järviä sekä luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita jokia tai puroja. Toisella ja kolmannella suunnittelukaudella lisättiin erityisesti pienten jokien ja purojen määrää suunnittelussa (kuva 12, liite 1). Uudellamaalla on kolmannella vesienhoitokaudella tarkastelussa 184 järvi-, 117 joki- ja 37 rannikkovesimuodostumaa.
Kuva 12. Uudenmaan pintavesimuodostumat kolmannella vesienhoitokaudella.
Vesimuodostumille on määritelty niiden luontainen tyyppi. Tyypittelyssä ei ole muutoksia edelliseen vesienhoitokauteen verrattuna. Pintavesien tyypittelystä voi lukea lisää ”Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella” -julkaisusta (Aroviita ym. 2019). Uudenmaan järvistä suuri osa on tyypiltään runsasravinteisia (kuva 13). Jokivesistöt edustavat pääasiassa savimaiden jokityyppejä (kuva 14). Rannikkovedet jakaantuvat Suomenlahden sisä- ja ulkosaaristoon (Porkkalanniemestä itään) sekä lounaiseen sisä- ja ulkosaaristoon (Porkkalanniemestä länteen) (kuva 15). Osalla vesimuodostumista on useiden tyyppien piirteitä, esimerkiksi runsasravinteisen ja humusjärven ominaisuuksia.
Kuva 13. Uudenmaan järvityypit.
Kuva 14. Uudenmaan jokityypit.
Kuva 15. Uudenmaan rannikkovesien tyypit.
