8.3. Pohjavesien pitoisuuksien muutossuuntien tarkastelu

 

Merkityksellinen nouseva muutossuunta tarkoittaa sitä, että pitoisuus tulee ylittämään ympäristönlaatunormin jatkuessaan lineaarisessa tarkastelussa samankaltaisena ja todennäköisesti aiheuttamaan pohjavesimuodostuman huonon kemiallisen tilan, jos muutossuuntaa ei pysäytetä tai käännetä laskevaksi.

 

Vesipuitedirektiivin (2006/60/EY) mukaan jäsenvaltioiden on tunnistettava merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat riskipohjavesialueilla. Seurannan tuottamia tietoja on käytettävä pilaavien aineiden pitoisuuksissa esiintyvien ihmistoiminnan aiheuttamien, pitkän ajan nousevien muutossuuntien ja niiden laskeviksi kääntymisen havaitsemiseksi. Suomen lainsäädännössä on pohjaveden pilaamiskielto ja päästökielto, joiden mukaisesti toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, kun pohjavedessä todetaan haitta-ainepitoisuuksia.

Pohjavesien VHS-seurantaohjelma on aloitettu vuonna 2007. Pohjaveden kemiallista tilastoaineistoa on tarkasteltu riskipohjavesialueilta ja kemiallista tilaa yleisimmin heikentävistä ainesta on tehty pitoisuusmuutoksista kertovat Excel-kuvaajat. Tarkasteluun on valittu kloridi, rikkakasvimyrkyn diklobeniilin hajoamistuote 2,6 diklooribentsoamidi (BAM), tri- ja tetrakloorieteeni sekä bensiinin lisäaine metyylitertiääributyylieetteri (MTBE).

Kloridi on yleisin huonon kemiallisen tilan aiheuttaja Uudellamaalla. Suojaamattomilla tai riittämättömästi suojatuilla tieosuuksilla kloridipitoisuuksissa on nousujohteinen trendi.  Lähellä moottoritietä, kuten Lohjanharju B pohjavesialueen havaintopaikassa, kloridipitoisuudet voivat vaihdella suolauksen takia eri vuodenaikoina (kuva 9, Tattarisuo, Lohjanharju B). Lisätoimenpiteet ovat tarpeen pohjaveden kemiallisen tilan parantamiseksi.

Myös torjunta-aineet ja liuottimet ovat huonon kemiallisen tilan aiheuttajia. Torjunta-aineita ja niiden hajoamistuotteiden jäämiä on tavattu pohjavedestä. Liuottimien ja torjunta-aineiden ja niiden hajoamistuotteiden trendikäyrät ovat kunnostustoimenpiteiden jälkeen seurantatietojen mukaan hitaassa laskussa. Torjunta-aineiden sekä liuottimien alkuperän ja päästölähteen selvittäminen on hankalaa, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden suorittamista.

Öljyllä tai bensiinillä likaantuneet jakeluasemien pohjavedet ovat niin ikään huonon kemiallisen tilan aiheuttajia. Bensiinin lisäaineet, esimerkiksi MTBE säilyvät pitkään vahinkoalueiden pohjavedessä.

 

Kuva kloridi-, rikkakasvimyrkyn hajoamistuotteen BAM-, liuotin- sekä MTBE-pitoisuuksien kuvaajista Uudenmaan pohjavesialueilla.

Kuva 9. Kloridi-, rikkakasvimyrkyn hajoamistuotteen BAM-, liuotin- sekä MTBE-pitoisuuksien kuvaajat Uudenmaan pohjavesialueilla.