12.4. Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet

Vesien- ja merenhoitolaissa (1299/2004) on kuvattu keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien nimeäminen ja käsittely vesienhoidon suunnittelussa. Rakentamalla, perkaamalla tai muutoin fyysisesti muutettu vesimuodostuma voidaan nimetä keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi, jos hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarpeellisista hydrologis-morfologisten ominaisuuksien muutoksista aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai seuraaville toiminnoille:

• vesiliikenteelle tai satamatoiminnalle,
• vesien virkistyskäytölle,
• veden hankinnalle tai vesivoiman tuotannolle,
• vesistön säännöstelylle, tulvasuojelulle tai maankuivatukselle tai
• muulle vastaavalle, kestävän kehityksen mukaiselle ihmisen toiminnolle.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vesimuodostuman keinotekoisista tai muutetuista ominaispiirteistä johtuvaa hyötyä voida teknisten tai taloudellisten syiden vuoksi kohtuudella saavuttaa muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla.

Voimakkaasti muutetuissa vesissä tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila, joka perustuu parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa on toteutettu kaikki teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset hydrologis-morfologiset parantamistoimenpiteet.

Joet

Uudellamaalla on yksi voimakkaasti muutetuksi nimetty joki, Mustionjoki. Vesivoimatuotannon takia Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Mustionjoen pudotuskorkeudesta 95 % on rakennettu. Aiemmin runsaasti koskimaisia jokijaksoja sisältänyt joki on nyt pitkälti vesialtaiden ketju.  Hydrologis-morfologisten muutosten laajuus on muuttanut jokea olennaisesti. Jokiuoman neljästä voimalaitospadosta kahteen alimpaan (Åminnefors ja Billnäs) valmistui kalatiet vuonna 2020. Kaksi ylintä voimalaitospatoa (Peltokoski ja Mustionkoski) estävät edelleen kalojen ja muiden vesieliöiden nousun merestä Lohjanjärvelle ja sen yläpuolisiin vesistöihin.

Mustionjoen tekee erityisen merkittäväksi se, että uhanalaiset jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) ja vuollejokisimpukka (Unio crassus) ovat säilyneet joessa. Mustionjoki onkin otettu mukaan Natura 2000 -verkostoon näiden lajien perusteella. Jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Jokihelmisimpukka luokitellaan erittäin uhanalaiseksi ja vuollejokisimpukka vaarantuneeksi. Lohikalojen kutupaikkojen entisöiminen ja kalateiden rakentaminen hyödyttäisivät suoraan lohikaloja ja välillisesti jokihelmisimpukkaa. Lohi- ja meritaimenkannan palauttamisella on merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Mustionjoki on Uudenmaan ainoa joki, jossa varmasti on ollut lohikanta. Lohi- ja meritaimenkannoista on hyötyä kalastukselle sekä meri- että jokialueella. Ne ovat myös arvokasta materiaalia kalanviljelyn tarpeisiin.

Mustionjoen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ei ole mahdollista aiheuttamatta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesivoiman tuotannolle. Patoamisesta johtuvaa hyötyä vesivoimaloiden energiantuotannolle ei voida saavuttaa kohtuudella muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla (Laki vesienhoidon järjestämisestä 22 §). Tästä syystä Mustionjoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi ja sen tavoitetilana on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila.

Ympäristötavoitteiden lieventämiseen ei ole tarvetta, sillä Mustionjoki ei ole niin ihmisen toiminnan muuttama, että se estäisi vaativampien tavoitteiden saavuttamisen. Vesivoimatuotannon haittoja voidaan Mustionjoessa vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Järvet

Uudellamaalla ei ole keinotekoisia tai voimakkaasti muutettuja järviä.

Rannikkovedet

Gennarbyviken Raaseporissa on Uudenmaan ainoa voimakkaasti muutettu merenlahti. Gennarbyviken on padottu vuonna 1957, alun perin teollisuuden raakaveden tarvetta varten. Nykyään Hangon kaupunki ottaa lahdesta raakavettä tekopohjaveden valmistamiseen. Gennarbyviken on vuosikymmenten aikana muuttunut murtovedestä makeaksi, ja olosuhteet vastaavatkin nykyään vesistötyypiltään lähinnä vähähumuksista järveä. Gennarbyvikenin tilan kehittymistä selvitetään tarkemmin vuosina 2020–2021.