8.1. Pohjavesien tilan seuranta
Seurantaohjelman ja -verkon laatimisen perusteet
Vesienhoidosta annetun asetuksen (1040/2006) mukaisesti seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja. Tällä varmistetaan, että pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan.
|
Pohjavesien seurantaohjelma käsittää pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurannan.
Pohjaveden kemiallisen tilan seurannalla pyritään saamaan kokonaiskuva pohjaveden kemiallisesta tilasta ja havaitsemaan ihmistoiminnasta aiheutuvat muutossuunnat.
Toiminnallisen seurannan tarkoituksena on tunnistaa pohjavettä pilaavien aineiden merkitykselliset ja nousevat trendit, jotka tulee toimenpiteiden avulla kääntää laskeviksi. |
Pohjavesi luokitellaan kemiallisten ja määrällisten ominaisuuksien perusteella joko hyvään tai huonoon tilaan. Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää, pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske eikä pohjavedenkorkeuden muutoksista aiheudu suolaisen veden tai muiden haitallisten aineiden tunkeutumista pohjavesimuodostumaan. Seurannan tavoitteena on pystyä arvioimaan ihmisen toiminnan pitkäaikaisvaikutukset pohjaveden tilaan ja vertaamaan sitä pohjaveden tilaan luonnonoloissa (perusseuranta). Jos on mahdollista, että pohjavesi ei ole hyvässä tilassa, seurannalla tulee selvittää pohjaveden tila ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tilan kehittymiseen (toiminnallinen seuranta). Seurannan tavoitteena on saada selville pitoisuustrendit huonoon tilaan luokitelluilla alueilla ja varmistaa, ovatko hyvässä tilassa olevat riskialueet säilyneet hyvässä tilassa.
Seurantaohjelman tuottamaan tietoon perustuva pohjavesialueiden tilan luokittelu tehtiin vuonna 2019. Seurantaohjelman mukaiset tarkkailutulokset tallennetaan mahdollisuuksien mukaan POVET-tietojärjestelmään.
Pohjavesien seurantaverkosto Uudellamaalla
Pohjavesien seurantaverkosto koostuu määrällisen tilan seurannasta sekä pohjaveden laadun perusseurannan ja toiminnallisen seurannan kohteista.
Määrällisen tilan seuranta koostuu pohjaveden pinnankorkeuden ja otetun vesimäärän seurannasta. Määrällinen tila arvioidaan pohjavesimuodostumasta otetun pohjaveden kokonaismäärän suhteesta arvioituun alueella muodostuvan uuden pohjaveden määrään. Lisäksi pohjavedenpinnan korkeuden muutoksia tarkastellaan ottaen huomioon myös luonnollisen pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut.
Kemiallisen tilan seuranta koostuu sekä laadun perusseurannasta että toiminnallisesta seurannasta. Kemiallisen tilan arviointi perustuu analyysituloksiin, joista tulee käydä ilmi mahdolliset pohjaveden ympäristönlaatunormien ylittävät pitoisuudet.
Määrällisen tilan ja kemiallisen tilan seurantaverkosto on esitetty kuvassa 8, joka on laadittu Suomen ympäristökeskuksen POVET-pohjavesirekisteristä kokoaman Excel-taulukon perusteella. Perusseurantaa on tehty 64 pohjavesialueella. Toiminnallista seurantaa on tehty 14 pohjavesialueella. Pohjavesialueita, joissa on tehty sekä perus- että toiminnallista seurantaa, on 41 kappaletta. Määrällisen seurannan pohjavesialueita on 132. Sekä kemiallisen että määrällisen tilan seurannassa kullakin pohjavesialueella voi olla yksi tai useampia seurantapaikkoja. Uudellamaalla on lukuisia pohjavesialueita, joilta puuttuu pohjaveden seurantatietoja.
Kuva 8. Pohjavesien tilan seurantaverkosto Uudellamaalla.
Pohjavesialueiden tilan seuraamisen ja valvonnan parantamiseksi Uudellamaalla tullaan kolmannella hoitokaudella panostamaan pohjavesialueiden yhteistarkkailuun ja vedenottamoiden velvoitetarkkailuohjelmien päivityksiin. Yhteistarkkailua toteutetaan yhdeksässä kunnassa ja yhteistarkkailun piirissä Uudellamaalla on 28 pohjavesialuetta. Vesilaitosten suorittamaa, vapaaehtoista ennakoivaa pohjavesitarkkailua tehdään kolmellatoista pohjavesialueella.
Vedenottamoiden velvoitetarkkailun päivityksissä kiinnitetään huomiota mm. vedenottamon vaikutusalueella sijaitseviin riskitoimintoihin ja havaintoputkiin asennettavien paineanturimittareiden käytön lisäämiseen. Laadun tarkkailuun sisällytetään havaintoputkia ottamon vaikutusalueelta. Vuosiraporttiin kootaan pohjaveden laadun ja pinnankorkeus tulosten lisäksi sadantatiedot, pohjavedenottamoiden vedenottomäärät ja raakavesitulokset. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailutulokset toimitetaan siirtotiedostoina Uudenmaan ELY-keskukselle julkiseen pohjavesitietojärjestelmään. Näytteiden analyysitulokset toimitetaan siirtotiedostoina suoraan analyysilaboratorion tietojärjestelmästä pohjavesitietojärjestelmään.
