15.3.5. Kalankasvatus

Kalankasvatus on Uudellamaalla vähäistä, vuonna 2019 ruokakalaa kasvatettiin merialueella verkkoaltaissa Loviisan edustalla kolmella laitoksella. Poikastuotantoa harjoitetaan Uudellamaalla kolmella laitoksella, joista yksi on sisämaan kiertovesilaitos, yksi rannikolla sijaitseva laitos, jossa kasvatus tapahtuu maalla olevissa altaissa, ja yksi luonnonravintolammikko. Kiertovesilaitoksen toiminta loppuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuosina 2016–2017 kalankasvatuksen osuus Uudenmaan ympäristölupavelvollisten toimijoiden kuormituksesta oli kokonaisfosforin osalta 1,5–2 % ja kokonaistypen osalta 0,4–0,6 %. Kalankasvatuksen osuus Uudenmaan ravinnekuormituksesta on vähäinen, mutta paikallisesti sillä on merkitystä yhdessä muun kuormituksen kanssa.

Esitykset kalankasvatuksen vesienhoitotoimenpiteiksi

Edellisellä kaudella kalankasvatukseen kohdistuneet vesienhoitotoimenpiteet Uudellamaalla olivat luonteeltaan ohjauskeinoja. Suunnittelukaudelle 2022–2027 esitetään toimenpiteiksi verkkoallaslaitosten vesiensuojelun tehostamistarpeen arviointia lupien tarkistamisen yhteydessä sekä toiminnanharjoittajien koulutusta ja neuvontaa. Verkkoallaslaitosten ympäristöluvat ovat Uudellamaalla määräaikaisia. Suunnittelukaudella 2022–2027 tulee tarkistettavaksi yksi verkkoallaslaitoksen ympäristölupa. Koulutuksella ja neuvonnalla tarkoitetaan kalankasvatusalan ympäristönsuojelun koulutuspäiviä sekä mm. määräaikaistarkastuksilla toteutettavaa neuvontaa. Kalankasvatuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden kustannukset on esitetty taulukossa 27.

Kansallisessa vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa esitetään, että Suomenlahden tila huomioiden vesiviljelyn kuormitusta ei voida enää lisätä alueella, mutta nykyistä tuotantoa voitaisiin keskittää alueella. Sijainninohjaussuunnitelmassa on esitetty myös Uudellemaalle potentiaaliset kalankasvatustoiminnan keskittämisalueet, jotka sijaitsevat Loviisan nykyisten laitosten lähellä. Mikäli keskittämisiä Uudellamaalla tehdään, ne esitetään toteutettavaksi sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti. Kauden 2022–2027 ohjauskeinoihin kuuluu sijainninohjaussuunnitelman päivittäminen siten, että uudet pintavesien ekologisen tilan luokittelutulokset vuodelta 2019 otetaan huomioon. Esitykset ohjauskeinojen kehittämiseksi on esitetty yksityiskohtaisesti Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa.

Taulukko 27. Kalankasvatusta koskevien toimenpiteiden määrät ja kustannukset Uudellamaalla.

Rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen 

Kalankasvattajat voivat saada harkinnanvaraista taloudellista tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Uuden ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on vasta käynnissä. Tukea voidaan myöntää vain niihin vesiviljelyinvestointeihin, joilla on voimassa oleva asianmukainen ympäristölupa. EU-asetuksen 508/2014 mukaan tukea voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävää, resurssitehokasta, innovatiivista, kilpailukykyistä ja tietämykseen perustuvaa vesiviljelyä. Tukea ei voi myöntää vesiviljelytoimiin merensuojelualueilla, mikäli viranomaiset ovat arvioineet sillä olevan huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vastuu kalankasvatuksen vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamisesta on verkkoallaslaitosten vesiensuojelun tehostamistarpeen arvioinnin osalta toiminnanharjoittajalla sekä lupa- ja valvontaviranomaisilla (AVI, ELY) ja koulutuksen ja neuvonnan osalta niitä järjestävillä tahoilla (esim. YM, VARELY). Toimenpiteiden seurantavastuu on ELY-keskuksilla.