13.1. Pintavesien tilan seuranta

Vesien ekologista tilaa arvioidaan vesistön ominaisuuksien, kuten syvyyssuhteiden ja valuma-alueen maaperän, sekä vesieliöiden esiintymisen kannalta. Seuranta on monipuolista; perinteisten vesinäytteiden lisäksi vesien tilaa seurataan vesikasvikartoitusten, kalakantatutkimusten, vedessä ja kivien pinnoilla elävien levien sekä pohjaeläinyhteisöjen rakenteen perusteella. Myös vesistöjen toimivuutta – säännöstelyn, pengerrysten, ruoppausten ja perkausten vaikutuksia – pyritään seuraamaan. Viime vuosina on lisätty erilaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa.

Jokien, järvien ja rannikkovesien ekologisen tilan seuranta on jaettu perus- ja toiminnalliseen seurantaan sekä tutkinnalliseen seurantaan. Kuvassa 20 on esitetty Uudenmaan pintavesien seurantapaikat vuosina 2012–2017. Perusseurantaa toteutetaan alueellisesti tärkeimmillä vesistöillä, erityyppiset vesistöt huomioon ottaen. Toiminnallista seurantaa toteutetaan kuormitetuilla alueilla. Pistekuormituksen alueilla, kuten jätevedenpuhdistamoiden purkupaikkojen vaikutusalueilla, tietoa vesien tilasta saadaan ympäristölupiin liittyvistä velvoitetarkkailuista. Hajakuormituksen vaikutuksia seurataan maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa erillisseurannoissa, tosin hajakuormitusta kohdistuu myös pistekuormitettuihin vesistöihin. Toiminnallista seurantaa toteutetaan myös vesistöissä, joissa on tehty tai toteutetaan kunnostustoimenpiteitä, sekä kohteissa, jotka eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa. Seurannan toteuttajina voivat ympäristöhallinnon lisäksi olla myös kunnat ja erilaiset yhteisöt, jotka vastaavat vesistöjen kunnostus- tai hoitotoimista. Tutkinnallinen seuranta voi tulla kyseeseen, jos on tarvetta selvittää tarkemmin syyt vesimuodostuman tilaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin.

Vedenlaadun ja biologisen seurannan lisäksi Uudenmaan ELY-keskus toteuttaa alueellaan hydrologista seurantaa (vedenkorkeudet, virtaamat, lumen ja roudan syvyys). Valtaosa havaintoasemista on automatisoitu, ja niiden tietoja voidaan seurata lähes ajantasaisesti. Hydrologinen seurantaverkosto jakaantuu ELY-keskuksen ja erilaisten toimijoiden (esim. vesivoimalaitosten) ylläpitämiin havaintopaikkoihin. Hydrologisten havaintojen ja vedenlaatutietojen avulla Suomen ympäristökeskuksessa on laadittu jatkuvasti päivittyvät vesistömallit koko Suomen alueelle. Mallien avulla voidaan ennustaa esimerkiksi tulvien voimakkuutta ja laskea virtaama- tai kuormitustietoja myös sellaisille alueille, joilla ei ole tehty mittauksia tai havaintoja.

Kuva 20. Pintavesien tilan seurantapaikat vuosina 2012–2017.