-
- 6. Tarkasteltavat pohjavedet
- 7. Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 8. Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 9. Pohjaveden tilatavoitteet
-
10. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
- 10.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 10.2. Edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutuminen
-
10.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arviot niiden kustannuksista
- 10.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 10.3.2. Teollisuus- ja yritystoiminta
- 10.3.3. Pilaantuneet maa-alueet
- 10.3.4. Liikenne
- 10.3.5. Maa-ainesten otto
- 10.3.6. Maatalous ja turkiseläintuotanto
- 10.3.7. Metsätalous ja turvetuotanto
- 10.3.8. Vedenotto
- 10.3.9. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, tilan seuranta ja pohjavesiselvitykset
- 10.3.10. Ilmastonmuutos
-
- 11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet
- 12. Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 13. Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 14. Vesien tilatavoitteet ja tilan parantamistarpeet
-
15. Pintavesiä koskevat toimenpiteet
- 15.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 15.2. Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
15.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arvio niiden kustannuksista
- 15.3.1. Yhdyskunnat
- 15.3.2. Haja-asutus
- 15.3.3. Teollisuus ja yritystoiminta
- 15.3.4. Turvetuotanto
- 15.3.5. Kalankasvatus
- 15.3.6. Maatalous
- 15.3.7. Metsätalous
- 15.3.8. Vesien säännöstely, rakentaminen ja kunnostus
- 15.3.9. Alueidenkäyttö
- 15.3.10. Haitalliset ja vaaralliset aineet ja happamat sulfaattimaat
- 15.3.11. Vesienhoitoon liittyvä viestintä
8.2. Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet
Uudenmaan pohjavesi on luontaiselta laadultaan pääsääntöisesti hyvää. Pohjavesi on yleensä melko hapanta ja tyypillisiä luontaisia laatuvirheitä ovat korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet varsinkin savipeitteisten alueiden pohjavedessä. Rannikkoalueilla ja saaristossa sekä syvissä kallioporakaivoissa saattaa esiintyä luontaisesti vanhasta merivedestä aiheutuvia korkeita suolapitoisuuksia.
Kallioperä vaikuttaa monin paikoin pohjaveden laatuun. Lohjan seudulla kallioperässä esiintyy pohjaveden happamuutta vähentävää kalkkikiveä. Itä-Uudellamaalla pohjaveden fluoridipitoisuudet ovat kallioperässä pääkivilajina esiintyvän rapakiven vaikutuksesta monin paikoin niin korkeat, että vesi ei täytä käsittelemättömänä talousveden terveydellisiä laatuvaatimuksia. Kallioporakaivovesissä on paikoitellen todettu korkeita radon- ja uraanipitoisuuksia, jotka aiheutuvat kallioperässä olevista radioaktiivisista mineraaliesiintymistä.
Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella on koottu ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmästä (POVET), jonne on tallennettu alueen pohjavesialueilta eri yhteyksissä otettujen pohjavesinäytteiden analyysituloksia. Haussa on käytetty vuosina 1995–2007 otettuja näytteitä. Tietokannasta on tehty pohjaveden kemiallisen tilaan määrittelyyn käytettyjen laatuparametrien osalta haku, jonka tuloksena on saatu kullekin näytepisteelle keskiarvopitoisuus. Näytepisteistä on poimittu ne pisteet, jotka sijoittuvat pohjavesialueelle sekä lisäksi ne pisteet, jotka sijoittuvat korkeintaan sadan metrin etäisyydelle pohjavesialueen rajasta. Luontaiset taustapitoisuudet on määritetty tästä pistejoukosta laskemalla arvoille keskiarvo ja mediaani. Uudenmaan pohjavesialueiden luontaisena taustapitoisuutena käytetään mediaaniarvoa (taulukko 9).
Taulukko 9. Uudenmaan pohjavesialueiden luontaiset taustapitoisuudet. Tiedot: Povet 2009.
|
Aine |
Lukumäärä |
Keskiarvo |
Mediaani |
|
Ammonium typpenä μg/l |
979 |
71,26 |
10 |
|
AOX μg/l |
405 |
25,21 |
8 |
|
Arseeni μg/l |
608 |
2,53 |
0,71 |
|
Kadmium μg/l |
557 |
0,13 |
0,03 |
|
Kloridi mg/l |
1050 |
28,93 |
12,98 |
|
Koboltti μg/l |
92 |
0,75 |
0,1 |
|
Kromi μg/l |
553 |
3,54 |
1,38 |
|
Kupari μg/l |
321 |
10,21 |
3,01 |
|
Lyijy μg/l |
564 |
3,22 |
0,29 |
|
Nikkeli μg/l |
556 |
4,42 |
1,35 |
|
Nitraatti typpenä mg/l |
957 |
1,57 |
0,48 |
|
Sinkki μg/l |
474 |
17,17 |
3,5 |
|
Sulfaatti mg/l |
929 |
24,62 |
16,6 |
