8.6. Huonon kemiallisen tilan pohjavesialueet

Uudellamaalla on 24 pohjavesialuetta, jotka on määritelty kemiallisesti huonoon tilaan (taulukko 12). Kuusi uutta pohjavesialuetta on määritelty huonoon kemialliseen tilaan ensimmäisen suunnittelukauden jälkeen. Suurimmalla osalla pohjavesialueista pohjavesi on likaantunut liuottimilla, kloridilla tai torjunta-aineilla. Tämä on johtanut vedenottamoiden sulkemiseen tai veden käsittelyä on jouduttu tehostamaan aktiivihiilisuodatuksella.

• Askolan Särkijärven pohjavesialueelta löytyi torjunta-aineita kesällä 2008. Ottamo on käyttökiellossa.
• Espoossa Metsämaan ja Lahnuksen pohjavesialueilla on tavattu ympäristölaatunormin ylittäviä kloridipitoisuuksia. Metsämaan ja Lahnuksen ottamot toimivat varavedenottamoina eivätkä ole aktiivisessa käytössä. Mankin pohjavesialueella ottamo sijaitsee kehä III:n rampissa. Kartanon ottamon kloridipitoisuudet ovat yli 25 mg/l.
• Hangon pohjavesialueella todettiin vuonna 1983 alueella sijaitsevassa kemianteollisuusyrityksessä viemärivuoto, jonka seurauksena maaperään ja pohjaveteen oli päässyt orgaanisia liuottimia siinä määrin, että lähistöllä sijaitseva Furunäsin vedenottamo jouduttiin sulkemaan. Alueella käynnistettiin vuonna 1983 suojapumppaus, joka on käynnissä edelleen. 2013 kunnostettiin tehtaan vanha lietekaatopaikka. Orioninkadun yhteistarkkailu on aloitettu 2014. Haitta-ainepitoisuudet ovat laskeneet hitaasti.
• Hangon pohjavesialueella sijaitsevan Hopearannan vedenottamon lähistöllä todettiin lämmitysöljysäiliöstä tapahtunut öljyvuoto vuonna 1995. Öljypäästön laajuus selvitettiin ja kohteessa suojapumppaus jatkuu edelleen. Öljypitoisuudet laskevat hitaasti. Vuonna 2004 Hangon pohjavesialueella sijaitsevalla Ampumaradan vedenottamolla todettiin liuotinaineita, joiden päästölähdettä ei tiedetä. Vuonna 2008 havaittiin Ampumaradan vedenottamolla elohopeaa ja ottamo jouduttiin sulkemaan. Ampumaradan ottamon vettä käytetään kesäaikaan nurmikoiden kasteluun. Mannerheimintien ottamolta on havaittu torjunta-aineita. Ottamon vettä puhdistettiin aktiivihiilimenetelmällä, mutta nyt myös Mannerheimintien ottamo on pois käytöstä. Hangossa on käynnissä pohjaveden laadun ennakoivaa seurantaa. Hyvää tilaa ei saavuteta vuoden 2027 loppuun mennessä.
• Sandö-Grönvikin pohjavesialueella Hangossa sijaitsevassa kemianteollisuusyrityksessä havaittiin vuonna 1986, että pohjaveteen oli päässyt mm. ammoniumsulfaattia, lipeää ja rikkihiiltä. Teollisuuden raaka-aineet ovat päässeet maaperään syöpyneistä ja halkeilleista viemäriputkista. Likaantumisen seurauksena teollisuuslaitoksen toinen vedenottamo jouduttiin sulkemaan. Pilaantunutta pohjavettä on puhdistettu pumppaamalla sekä biologisella puhdistuksella vuosina 1986–2002. Pitoisuudet ovat alentuneet. Alueelle on rakennettu uusi vedenottamo 2013. Pohjaveden laatua seurataan yrityksen ja Hangon vesilaitoksen toimesta.
• Helsingin Tattarisuon pohjavesialueella varavedenottamo sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen valtateiden risteyskohdassa. Ottamon kloridipitoisuudet ovat kohonneet 1950-luvun lopun luonnontilaisesta (7 mg/l) tasolle 120 mg/l. Pohjaveden laadun seuranta on jatkuvaa.
• Hyvinkäällä Käkinummen A ja B osa-alueilta havaittiin korkeita kloridipitoisuuksia vuonna 2008. Suojaamattoman paikallistien suolaaminen kapeahkolla pitkittäisharjujaksolla on aiheuttanut kloridipitoisuuksien kohoamisen.
• Hyvinkään pohjavesialueella on todettu Sveitsin vedenottamon lähistöllä liuottimia, jotka ovat peräisin alueella aiemmin toimineen kemiallisen pesulan toiminnasta. Vakavampi ongelma pohjavesialueella ovat torjunta-aineet, joiden vuoksi Sveitsin vedenottamo suljettiin vuonna 2006. Sveitsin ottamo on otettu 2013 uudelleen käyttöön ja ottamon vesi käsitellään aktiivihiilisuodatuslaitoksella. Torjunta-aineiden päästölähde ei ole selvillä. Kyseessä on 1970- ja 1980‑luvuilla erittäin yleisesti käytössä ollut torjunta-aine, jonka käyttäjiä alueella oli monia. Pohjaveden laatua seurataan säännöllisesti. Hyvää tilaa ei saavuteta vuoden 2027 loppuun mennessä vaan tilatavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan jatkoaikaa.
• Nopon pohjavesialueella pohjaveteen joutui alueella sijainneen kemiallisen pesulan tulipalon seurauksena kloorattuja liuottimia niin runsaasti, että lähellä sijaitseva teollisuusyrityksen omistama Nopon vedenottamo jouduttiin sulkemaan. Likaantuneen pohjaveden laajuus on selvitetty ja pohjavedelle on tehty puhdistuskokeilu. Puhdistustoimet ovat käynnistyneet vuonna 2020. Pohjaveden laatua seurataan.
• Karkkilan Hongiston pohjavesialueen vedenottamotutkimusten ja suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä paljastui torjunta-ainepitoisuuksia tutkitulta vedenottopaikalta vuonna 2003. Pohjavesialueella sijaitsee taimi- ja kauppapuutarha. Pohjavedenottamon rakentamisesta luovuttiin.
• Lohjanharju B pohjavesialueella on Vt1 moottoritien talvihoidon seurauksena kloridipitoisuudet ovat kohonneet ylittäen ympäristölaatunormit moninkertaisesti vaativista pohjavesisuojauksista huolimatta. Vt25 tien läheisyydessä sijaitsevissa pohjavesiputkissa havaitaan korkeita kloridipitoisuuksia. Kloridipitoisuudet ovat pysyneet korkeina, vaikka tieosuudella käytetään kaliumformiaattia liukkaudentorjunnassa.
• Raaseporin ja Lohjan rajalla sijaitseva turkistarha aiheutti Kirkniemen pohjavesialueella mm. nitraattipitoisuuksien kohoamisen reilusti yli talousveden terveydellisten raja-arvojen. Turkistarhaus lopetettiin, jonka jälkeen maaperä puhdistettiin kuorimalla pintakerros pois. Pohjaveden laatua on seurattu vuodesta 1986. Pitoisuudet pohjavedessä ovat hitaasti alentuneet. Tutkittua vedenottopaikkaa ei ole suunniteltu otettavaksi kaupungin käyttöön.
• Mäntsälän Saaren pohjavesialueelta löytyi ottamolta torjunta-aineita vuonna 2004. Vuoden 2012 pohjavesinäytteissä ylittivät BAM-, DIA- ja atratsiinipitoisuudet talousveden laatuvaatimuksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Myös natrium-, sulfaatti-, nitraatti- ja kloridipitoisuudet ovat kohonneita. Torjunta-aineiden päästölähdettä ei ole paikallistettu. Ottamon vettä käyttävät kunnallinen koulu ja päiväkoti sekä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Saaren kartanon maatalousoppilaitos. Ottamolle on asennettu vuonna 2007 aktiivihiilipuhdistus.
• Sipoon Söderkullan pohjavesialueen pohjavedessä todettiin 1990-luvun alussa korkeita liuotinpitoisuuksia, joiden selvitettiin joutuneen pohjaveteen alueella toimineen metalliteollisuusyrityksen toiminnasta. Pohjavesialueella sijainnut Söderkullan vedenottamo jouduttiin sulkemaan. Pohjavesialueen maaperän ja pohjaveden puhdistustoimenpiteet on tehty ja pohjaveden laadun tarkkailua jatketaan.
• Tuusulan Hyrylän A pohjavesialueella lakkautettujen jakeluasemien tarkkailussa on esiintynyt korkeita MTBE-pitoisuuksia.
• Tuusulan Mätäkiven pohjavesialueella sijaitsevan rakennusteollisuusyrityksen vedenottamosta todettiin korkeita liuotinpitoisuuksia vuonna 2001. Päästö on ilmeisesti vanha ja aiheutunut todennäköisesti teollisuuslaitoksen omasta toiminnasta. Pohjaveden laadun säännöllinen seuranta on käynnissä. Vedenottamolta pumpataan edelleen vettä, jotta likaantunut pohjavesi ei pääse lähellä sijaitsevalle kunnalliselle Kuninkaanlähteen vedenottamolle, joka on ainoa pääkaupunkiseudulla toiminnassa oleva HSY:n vedenottamo.
• Vantaan Fazerilan pohjavesialueen pohjavedessä on todettu orgaanisia liuottimia ja torjunta-aineita. Haitta-aineiden päästölähde ei ole selvillä. Alueella toimii useita elintarviketeollisuusyrityksiä, joista yhden vedenottamo on suljettu haitallisten aineiden vuoksi. Hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan jatkoaikaa.
• Vantaan Valkealähteen pohjavesialueelta tavattiin useammasta havaintopaikasta torjunta-aineita vuonna 2008. Torjunta-aineiden päästölähde ei ole selvillä. Pohjavesitarkkailua jatketaan ja ottamo on suljettu. Hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan jatkoaikaa.
• Vantaalla Backaksen pohjavesialueella olevista porakaivoista on tavattu korkeita kloridipitoisuuksia. Porakaivo-ottamo ei ole käytössä.
• Vantaan Vantaanpuiston vedenottamo on ollut poissa käytöstä Päijännetunnelin rakentamisen jälkeen 1970-luvulta lähtien. Ottamolla kloridi- ja metallipitoisuudet ovat korkeita. Ottamon vettä on käytetty urheilukenttien kasteluvetenä.
• Vihdin Nummelanharjun pohjavesialueella sijaitsevalla Luontolan vedenottamolla todettiin kahdessa kaivossa kloorattuja liuottimia vedenottamoiden terveydellisen laadun valvonnan yhteydessä vuonna 1995. Alueella käynnistettiin mittavat selvitykset päästölähteen selvittämiseksi ja alueelle laadittiin pohjaveden virtausmalli. Alueelta löydettiin kahdesta kohtaa suuria pitoisuuksia kloorattuja liuottimia, joista toisesta pohjavettä puhdistettiin aktiivihiilisuodatuksella. Puhdistus lopetettiin, kun Luontolan vedenottamolle valmistui aktiivihiilisuodatuslaitos, jossa liuotin saadaan pois jakeluun menevästä pohjavedestä. Liuottimet pohjavedessä ovat todennäköisesti peräisin alueella olevista metalliteollisuusyrityksistä, joita alueella on monta. Hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan jatkoaikaa.

Hangon, Hyvinkään, Valkealähteen, Fazerilan ja Nummelanharjun pohjavesialueille on esitetty, että jatkoaikaa tarvitaan, koska hyvää kemiallista tilaa ei saavuteta vuoden 2027 loppuun mennessä. Likaantuneen pohjaveden puhdistuminen voi kestää vuosikymmeniä, ellei puhdistumista voida nopeuttaa biologisilla tai kemiallisilla käsittelyillä. Likaantuminen on kestänyt pitkään ja lika-aineet ovat ehtineet kulkeutua laajasti kerrospaksuudeltaan suuressa pohjavesimuodostumassa. Pohjavesien likaajaa ei tunneta ja puhdistaminen on teknisesti kohtuuttoman vaikeaa koska pohjavesiolosuhteet ovat hankalat. Syvällä sijaitsevien pohjavesien puhdistamiseen ei ole vielä kehitetty Suomen olosuhteisiin soveltuvia tehokkaita menetelmiä.

Pohjavesialueiden laatutietojen täydentämisen myötä tulee ilmi uusia riskipohjavesialueita ja huonon kemiallisen tilan pohjavesialueiden määrä lisääntyy, jolloin tulee tehdä uusi arvio toimenpiteiden riittävyydestä.

Taulukko 12. Uudenmaan pohjavesialueet, joiden kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi.