10.3.8. Vedenotto

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Toiselle suunnittelukaudelle esitettiin kaksi erillistä toimenpidettä vedenotolle. Esitetyt toimenpiteet ottamon raakaveden seurannan tehostaminen ja vedenoton lupamääräysten tarkentaminen ovat osittain toteutuneet.

Toimenpide-esitykset ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027

Pohjaveden suojelua voidaan toteuttaa myös perustamalla vedenottamoille vesioikeudellisia suoja-alueita. Uudellamaalla suoja-aluepäätöksiä on 32, joista vanhimmat ovat päivityksen tarpeessa. Ensimmäinen suoja-alue perustettiin Sipoon Forsbackan vedenottamolle vuonna 1968. Kolmannelle suunnittelukaudelle esitetään vedenottoon liittyvinä toimenpiteinä yhdelle ottamolle suoja-alueen perustamista ja vedenottamon vanhojen suoja-aluerajausten ja suoja-aluemääräysten päivittämistä seitsemällä pohjavesialueella.

Perustoimenpiteet

Vesilain (587/2011) mukaan vesitaloushankkeella on aina oltava lupaviranomaisen lupa, jos muun kuin tilapäisesti otettavan pohjaveden määrä ylittää 250 m³/vrk. Hanketta, jossa ottomäärä ylittää 100 m³/vrk, mutta jää alle 250 m³/vrk, koskee ilmoitusvelvollisuus. Vedenottoluvan tarpeen harkinta voi tulla kyseeseen pienemmilläkin kuin 250 m³/vrk ottomäärällä, jos toiminta voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta tai muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Veden imeyttäminen maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi edellyttää aina vesilain mukaista lupaa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) sovelletaan vesihuoltohankkeissa, joissa pohjaveden oton tai tekopohjaveden muodostamisen vuotuinen määrä on vähintään 3 miljoonaa kuutiometriä eli noin 8 220 m³/vrk.

 Vedenottoluvassa määritellään vesimäärä, joka vedenottamolta saadaan ottaa vaarantamatta pohjavesimuodostuman määrällistä tilaa ja ilman vaikutuksia ympäröiviin ekosysteemeihin. Luvat sisältävät määräyksiä muun muassa suurimmasta sallitusta ottomäärästä sekä tarkkailusta. Luvat ovat yleensä pysyviä, mutta uusien lupamuutosten yhteydessä lupaehdot voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn. Luvanvaraisten ottamoiden vedenottomäärää ja vaikutusta ympäristöön tarkkaillaan. Lupamääräyksissä määrätään tarkkailutulosten toimittamisesta siirtotiedostoina suoraan laboratoriosta ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään.

Terveydensuojeluviranomainen valvoo vesilaitosten toimittaman veden laatua sosiaali- ja terveys­ministeriön (STM) talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaisesti. Valvontatutkimukset koskevat kaikkia sellaisia vesilaitoksia, jotka toimittavat vettä vähintään 10 m³/vrk tai vähintään 50 henkilön tarpeeseen.

Vesilaki mahdollistaa lupaviranomaisen vahvistamien ottamokohtaisten suoja-alueiden perustamisen. Suoja-aluemääräykset koskevat veden laatua suojaavien toimenpiteiden suorittamista tai suoja-alueen käytön rajoituksia, jotka liittyvät yleensä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, maa-ainesten ottoon, liikennealueiden rakentamiseen ja teiden kunnossapitoon sekä jätevesien johtamiseen. Vedenottamoiden vanhoissa suoja-aluepäätöksissä annetut määräykset tulee tarpeen vaatiessa saattaa ajan tasalle.

Vedenottoa koskevat vesienhoitotoimenpiteet on esitetty taulukossa 19.

Taulukko 19. Esitys vedenoton vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2022–2027.

Esitykset ohjauskeinojen kehittämiseksi

Pohjaveden seurantatietojen tallennus ELY-keskuksessa on nojannut viimeiset 20 vuotta manuaaliseen tiedon keruuseen. Pohjavesiseurannan, tilaluokittelun ja trenditarkastelun kannalta on tärkeää kehittää tietojärjestelmiä ja yhtenäistää niiden sisällöntuottamista ja raportointia. Sähköistä tiedonsiirtoa tulee kehittää siten, että toiminnanharjoittajien tarkkailutulokset saadaan siirrettyä laboratorioista suoraan POVET-järjestelmään.

Ohjauskeinot

• Tehostetaan neuvontaa ja valvontaa sekä lisätään koulutusta.
• Turvataan hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti sekä edistetään tehokasta ja kestävää veden käyttöä huomioiden ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset.
• Perustetaan kaivojen sijainti- ja kairaustietorekisteri, josta saadaan arvokasta tietoa maanalaisen rakentamisen ja uusien kaivojen ja energiakaivojen sijottamisen kannalta sekä yleisesti pohjaveden suojelun kannalta.

Rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen

Vedenottoon liittyvät kustannukset koostuvat pääsääntöisesti vesilain mukaisiin lupahakemuksiin liittyvistä selvityksistä ja luvassa määrätyistä velvoitteista. Kustannukset ovat vedenottajan vastuulla. Näitä ovat mm. pohjavesiselvityksen tai suoja-aluesuunnitelman laadinta, pohjaveden tarkkailuohjelman laatiminen ja korkeuden ja laadun tarkkailu. Laajoissa hankkeissa vaaditaan myös YVA-menettelyn mukainen arviointi.

Vedenhankintaa palveleviin pohjavesiselvityksiin on ollut vielä käytettävissä maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta. Viime vuosina pohjavesiselvityksiin ja niihin liittyviin vesihuoltohankkeisiin on ollut mahdollista hakea rahoitusta myös Euroopan aluekehitysrahastosta. Vesihuoltopalveluista perittävät maksut pyritään pitämään kohtuullisina ja tasapuolisina.

Vedenoton tarpeita käsitellään osana kuntien vesihuollon kehittämistä ja alueellista vesihuollon yleissuunnittelua, joiden kustannuksista vastaavat kunnat ja vesihuoltolaitokset. ELY-keskukset ovat osallistuneet yleissuunnitteluun tarvittaessa. Valvonnan kustannukset jakautuvat ympäristöhallinnon ja kuntien kesken. Viime vuosina on ollut erittäin tärkeää kehittää pohjavesiseurantaa yhteistarkkailuksi, jolla voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa koko pohjavesialueen seuranta. Myös tietojärjestelmien kehittäminen on ollut ajankohtaista jo useita vuosia. Vedenottoon liittyvissä toimenpiteiden toteuttamisessa korostuu riittävien resurssien saaminen ohjaamiseen ja valvontaan (ympäristöhallinto, kunnat). Valvonnan kustannukset jakautuvat ympäristöhallinnon ja kuntien kesken.

Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vedenottoon liittyvien toimenpiteiden osalta toteutusvastuu on vesilaitoksella. Valvontavastuu suoja-aluepäätöksissä ja lupa-asioissa on aluehallintovirastolla ja Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueella.