15.3.1. Yhdyskunnat

 

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Kaikki yhdyskuntasektorille esitetyt toisen suunnittelukauden toimenpiteet olivat käynnissä Uudellamaalla vuonna 2018. Yhdyskuntajäteveden puhdistus on usein lupaehtoja tehokkaampaa, mutta runsaiden hulevesikuormitusten aiheuttamat ylivuodot ja ohijuoksutukset kuormittavat vesistöjä. Hulevesien kuormitus kasvaa läpäisemättömän pinnan määrän kasvaessa ja aiheuttaa ongelmia etenkin niillä viemäröintialueilla, joissa on edelleen runsaasti sekaviemäröintiä tai muuten saneeraustarpeessa olevaa viemäriverkostoa.

 

Esitykset yhdyskuntien vesienhoitotoimenpiteiksi

Vuosina 2022–2027 vesienhoitoalueen yhdyskuntien jätevedenpuhdistusta tulee edelleen tehostaa. Jätevedenpuhdistamoiden päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi ympäristölupien lupaehtoja kiristämällä tai ravinteiden poiston vapaaehtoisella tehostamisella vesiensuojelusopimuksen keinoin. Ympäristölupien raja-arvojen ylityksiä vältetään puhdistamoita ja verkostoja saneeraamalla sekä jätevedenpuhdistusta tehostamalla.

Puhdistamoilla tulee kiinnittää erityistä huomiota häiriöpäästöjen hallintaan sekä verkostoylivuotojen ja puhdistamo-ohitusten vähentämiseen. Puhdistamoilla ja pumppaamoilla tulee varautua mm. sähkönjakeluun liittyviin ongelmiin sekä erityisesti sään ääriolosuhteista johtuviin lisääntyneisiin rankkasateisiin ja niistä aiheutuviin jäteveden kuormituspiikkeihin. Laitosten kapasiteettia ei kuitenkaan voi mitoittaa huippuvirtaamien mukaan, vaan viemäriverkostojen vuotovesimääriä pyritään pienentämään verkostoja saneeraamalla ja sekaviemäröinnistä luopumalla. Puhdistamoiden ennaltavarautumis- ja riskienhallintasuunnitelmilla voidaan parantaa laitosten toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen tasoa.

Vesihuoltoverkostojen saneerausvelka on merkittävä ja toimenpiteet verkostojen kunnon parantamiseksi ovat mittavia. Vanhoja, huonosti toimivia tai herkille vesistöalueille jätevesiään purkavia puhdistamoita suljetaan ja jätevesien käsittely keskitetään kapasiteetiltaan riittäville puhdistamoille.

Yhdyskuntia koskevien toimenpiteiden määrät ja kustannukset on esitetty taulukossa 23.

 

Taulukko 23. Yhdyskuntia koskevien toimenpiteiden määrät ja kustannukset kaudella 2022–2027.

Toimenpide

Määrä       

Investoinnit suunnittelukaudelle 2022–2027 (1000 €)

Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa (1000 €)

Vuosikustannus (1000 €)

Perustoimenpiteet

Laitosten käyttö ja ylläpito (asukasta)

1680030

 -

243 600

243 600

Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen (suunnitelmien lkm)

107

 -

 -

 -

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (tarkkailuohjelmien lkm)

7

 -

 -

 -

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen (saneeraavien laitosten lkm)

22

167 640

 

9 100

Yhteensä

 

167 600

243 600

252 800

Täydentävät toimenpiteet

Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen (asukasta)

452 540

 -

7 900

7 900

Puhdistamoiden sulkeminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen (AVL)

9 600

 -

 -

 -

Ravinteiden poiston vapaaehtoinen tehostaminen Green Deal -vesiensuojelusopimuksen keinoin (sopimukseen liittyvien laitosten lkm)

20

 -

 -

 -

Yhteensä

 

 -

7 900

7 900

YHTEENSÄ

 

167 600

251 500

260 600

 

 

Rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen (yhdyskunnat ja haja-asutus)

Vesienhoitosuunnitelmien mukaisten yhdyskuntien vesiensuojelutoimien vuosikustannukset ovat suuruusluokka-arvioita. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, että kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kustannukset katetaan vesihuoltoverkoston liittymismaksuilla sekä vedenkäyttömaksuilla. Vesihuollon verkostojen ikääntymisen ja aikaisempien vuosien riittämättömien saneerausten vuoksi verkostosaneerauksien tarve on nykyistä huomattavasti suurempi. Toimien arvioidaan aiheuttavan vesimaksuihin korotuspainetta.

Taloudellisesti merkittävimmät haja-asutuksen jätevesien kustannukset muodostuvat vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien käytöstä ja ylläpidosta sekä jätevesijärjestelmien tehostamisen investointikustannuksista. Vapaa-ajan käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät ovat usein huomattavasti yksinkertaisempia kuin vakituisessa käytössä olevilla kiinteistöllä ja niiden käyttöaste on matalampi, mikä heijastuu selvästi pienempinä kustannuksina. Vastuu kustannuksista on pääasiassa kiinteistöjen haltijoilla ja omistajilla. Kiinteistökohtaisten järjestelmien muutostöiden työn osuudesta on mahdollista hakea kotitalousvähennystä.

 

Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut (yhdyskunnat ja haja-asutus)

Vesihuoltolain mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä alueellaan sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittämisestä. Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuoltopalveluista sille vahvistetulla toiminta-alueella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain mukainen valvontaviranomainen. Se ohjaa ja edistää ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettujen tehtävien hoitamista alueellaan, valvoo näiden säädösten noudattamista sekä käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisessa päätöksenteossa.

Vastuu kiinteistön vesihuollosta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Ympäristönsuojelulaissa asetetaan jätevesien käsittelylle yleinen puhdistusvelvollisuus, jonka valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.