-
- 6. Tarkasteltavat pohjavedet
- 7. Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 8. Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 9. Pohjaveden tilatavoitteet
-
10. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
- 10.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 10.2. Edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutuminen
-
10.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arviot niiden kustannuksista
- 10.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 10.3.2. Teollisuus- ja yritystoiminta
- 10.3.3. Pilaantuneet maa-alueet
- 10.3.4. Liikenne
- 10.3.5. Maa-ainesten otto
- 10.3.6. Maatalous ja turkiseläintuotanto
- 10.3.7. Metsätalous ja turvetuotanto
- 10.3.8. Vedenotto
- 10.3.9. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, tilan seuranta ja pohjavesiselvitykset
- 10.3.10. Ilmastonmuutos
-
- 11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet
- 12. Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 13. Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 14. Vesien tilatavoitteet ja tilan parantamistarpeet
-
15. Pintavesiä koskevat toimenpiteet
- 15.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 15.2. Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
15.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arvio niiden kustannuksista
- 15.3.1. Yhdyskunnat
- 15.3.2. Haja-asutus
- 15.3.3. Teollisuus ja yritystoiminta
- 15.3.4. Turvetuotanto
- 15.3.5. Kalankasvatus
- 15.3.6. Maatalous
- 15.3.7. Metsätalous
- 15.3.8. Vesien säännöstely, rakentaminen ja kunnostus
- 15.3.9. Alueidenkäyttö
- 15.3.10. Haitalliset ja vaaralliset aineet ja happamat sulfaattimaat
- 15.3.11. Vesienhoitoon liittyvä viestintä
9. Pohjaveden tilatavoitteet
|
Vesienhoidon tavoitteena on pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen. Pohjavesialueiden hyvä tila edellyttää pohjaveden sekä hyvää määrällistä että hyvää kemiallista tilaa. |
Vesipuitedirektiivin tavoitteena oli saavuttaa hyvä tila kaikissa pohjavesimuodostumissa vuoteen 2015 mennessä. Kolmannella hoitokaudella aikarajana on vuosi 2027. Jos pohjavesimuodostuma ei ole hyvässä tilassa, tavoitteena tulee olla pohjaveden pilaantumisen asteittainen vähentäminen. Lainsäädäntöä noudattamalla voidaan parhaiten vaalia ja turvata pohjaveden hyvää tilaa. Monesti pohjavesialueiden hyvän tilan turvaaminen edellyttää rajoituksia kemikaalien ja öljytuotteiden käytön ja varastoinnin osalta. Maankäytön suunnittelu on tärkeä menetelmä, jolla voidaan edistää pohjavesien suojelua.
Pohjavesien käyttö ja suojelu ovat yhtenäinen kokonaisuus. Pohjavesialueiden tilan säilyttäminen hyvänä tai sen parantaminen edellyttää perustoimenpiteiden lisäksi täydentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteitä on esitetty sekä riskipohjavesialueille että huonon kemiallisen tilan pohjavesialueille hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpiteille on tarvetta myös hyvässä tilassa olevilla riskipohjavesialueilla, jotta niiden hyvä tila saadaan ylläpidettyä.
Pohjavesimuodostumille on tehty pohjavesien riskinarviointi ja määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelu. Ne pohjavesimuodostumat on nimetty, joilla ympäristötavoitetila saavutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä tai vuoden 2027 jälkeen. Määräajan pidentämiseen kansallisesti sovitut poikkeamistyypit voivat olla joko tekniset syyt, luonnonolosuhteet tai kohtuuttomat kustannukset.
Uudellamaalla hyvän tilan saavuttaminen edellyttää jatkoaikaa 24 pohjavesialueella. Tekniset syyt on mahdollista valita määräajan pidentämisen syyksi silloin kun tavoitetila saavutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Näitä huonon kemiallisen tilan pohjavesialueita on 19 kpl. Viidellä pohjavesialueella tavoitetila saavutetaan vuoden 2027 jälkeen ja tätä perustellaan luonnonolosuhteilla. Lika-aineet ovat levinneet niin laajalle ja syvälle pohjavesimuodostuman kerrostumiin, että pohjaveden puhdistamiseksi ei ole toistaiseksi olemassa taloudellisia ja teknisesti kannattavia keinoja. Vaikka kaikki esitetyt pohjavesien hoitotoimenpiteet ehdittäisiin tekemään tavoiteaikataulussa niin toimenpiteiden vaikutukset pohjavesien tilaan näkyvät viiveellä.
