6.2. Pohjavedet Uudenmaan alueella

Tässä toimenpideohjelmassa käsitellään kokonaisuutena kaikki Uudenmaan vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet, sekä pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (kuva 3). Uudellamaalla pohjavesialueita on kaikkiaan 327. 1-luokan pohjavesialueita on 134, 2-luokan pohjavesialueita 143, 1 E luokan pohjavesialueita 28, 2 E luokan pohjavesialueita 20 ja E-luokan pohjavesialueita 2 (tilanne 10/2021 POVET) (taulukko 2 ja kuva 3).

Uudenmaan yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille on tehty vedenhankintakelpoisuutta selvittäviä tutkimuksia. Pohjavesitutkimusten perusteella on määritetty vedenottopaikat ja niiden antoisuus, mahdollisen vedenoton vaikutusalue sekä pohjavesiolosuhteet, kuten pinnankorkeus eri osissa esiintymää, pohjaveden virtausolosuhteet, pohjavesivirtauksiin vaikuttavat kalliokynnykset sekä pohjaveden laatu. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustietojen tarkistus toteutettiin yhteistyössä kuntien kanssa ja työ valmistui toukokuussa 2019.

1 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue

2 Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue

1E Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

2E Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

E Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Taulukko 2. Pohjavesialueet ja muodostuvan pohjaveden määrä Uudellamaalla. (Pohjavesitietojärjestelmä POVET, 28.7.2020)

Uudenmaan merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumassa, joka jatkuu melko yhtenäisenä Hangosta Hyvinkäälle sekä Tuusulan, Porvoon, Myrskylän ja Loviisan pitkittäisharjuissa. Vähiten pohjavesivaroja on länsirannikolla Salpausselän eteläpuolisissa kunnissa, joissa pohjavettä joudutaan ottamaan myös jokilaaksoihin kerrostuneista savenalaisista pohjavesiesiintymistä.

Kuva 3. Uudenmaan pohjavesialueet.

Pohjavesiselvitykset

Pohjavesiselvitysten tekeminen on yhdyskuntien pohjavesivarojen suojelun ja vesihuollon turvaamisen kannalta tärkeä toimenpide. Pohjavesiselvityksiä ja seurantaa tulee tehdä moninkertainen määrä nykykäytäntöön verrattuna ja niihin tarvittavaa rahoitusta tulee lisätä merkittävästi.

Pohjavesiselvitykseen kuuluu:

• kartta- ja maastotarkastelu
• geofysikaaliset tutkimukset
• maaperäkairaukset
• pohjaveden pinnankorkeus havainnot
• koepumppaukset, koeimeytykset

Pohjavesiselvityksillä saadaan tietoa:

• maaperän rakenteesta
• pohjavesialueista
• pohjaveden laadusta ja määrästä
• pohjavettä suojaavien kerrosten paksuudesta ja laadusta
• pohjaveden virtauksesta
• virtauksiin vaikuttavista kalliokynnyksistä
• mahdollisista uusista vedenottopaikoista

Uudenmaan ELY-keskus on vuodesta 1996 lähtien selvittänyt yhteistyössä kuntien, vesilaitosten ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa Uudenmaan pohjavesialueiden rakennetta, pohjavesiolosuhteita ja soveltuvuutta vedenhankintaan. Tutkimuksia on tehty yhteensä yli sadalla pohjavesialueella. Vedenottopaikkatutkimuksia on tehty noin 55 pohjavesialueella ja rakenneselvityksiä 71 pohjavesialueella (kuva 4). Tekopohjavesitutkimuksia on tehty viidellä pohjavesialueella ja pohjavesimallinnuksia kolmelle pohjavesialueelle. Tutkimusten avulla on määritetty 38 uutta vedenottopaikkaa, joista yli puolelle on rakennettu vedenottamo. Kattavat tiedot pohjavesialueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista ovat maankäytön suunnittelun, lupaharkinnan, luotettavan riskinarvioinnin sekä oikein mitoitettujen pohjavesien kunnostus- ja suojelutoimenpiteiden lähtökohta. Kuvassa 4 on esitetty Uudellamaalla vuosina 1996–2020 tehdyt merkittävimmät rakenneselvitykset.

Kuva 4. Rakenneselvitykset Uudellamaalla 1996–2021.