4. Vesienhoitoon liittyvät alueelliset ohjelmat, suunnitelmat ja selvitykset
Suomessa vesiensuojelua ja -hoitoa ohjaavat useat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla laaditut ohjelmat ja suunnitelmat. Vesienhoitoon ja -suojeluun liittyvät yleiset kansainväliset ja kansalliset sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat on kuvattu vesienhoitosuunnitelmassa. Tässä toimenpideohjelmassa tarkastellaan lähemmin alueellisia suunnitelmia ja ohjelmia.
Uusimaa-kaava 2050
Kaikki maankäytön keskeiset teemat kattava Uusimaa-kaava valmistui vuonna 2020. Aiempaa strategisempi Uusimaa-kaava on laadittu rinnakkain Uusimaa-ohjelman kanssa ja sillä tavoitellaan Uudenmaan kestävää kasvua vuoteen 2050.
Uusimaa-ohjelma
Uudenmaan maakuntaohjelma (Uusimaa-ohjelma) sisältää maakunnan pitkän aikavälin vision sekä painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet lähivuosien kehittämistyölle (Uudenmaan liitto 2018). Ohjelman on laatinut Uudenmaan liitto yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, alueen kuntien, yritysten, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä järjestöjen kanssa. Uusimaa-ohjelma vuosille 2022–2025 on tarkoitus hyväksyä vuoden 2021 aikana. Ohjelman yhtenä tavoitteena on Itämeren ja vesistöjen tilan parantaminen ja merellisyyden mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Alueelliset metsäohjelmat
Uudenmaan metsäohjelma 2021–2025 on maakunnallisen metsäsektorin kehittämissuunnitelma ja työohjelma (Metsäkeskus 2020). Ohjelma on tehty yhteistyössä maakunnallisen metsäneuvoston kanssa. Maakunnallisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Metsäohjelman yhtenä tavoitteena on kohottaa metsätalouden vesiensuojelun tasoa ja ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen. Metsäohjelmassa on asetettu tarkemmat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi.
Vesihuoltosuunnitelmat
Vesihuoltolaki (119/2001) velvoittaa kuntia kehittämään vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja osallistumaan vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuollon alueellisten yleissuunnitelmien toteutuksesta huolehtivat kunnat yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten ja ELY-keskusten kanssa.
Vesihuoltosuunnitelmien laadinnassa huomioidaan alueen vesihuollon kehittämistarpeet pohjautuen esimerkiksi asutuksen ja elinkeinoelämän, vedenkulutuksen sekä jäteveden määrän kehitysennusteisiin suhteutettuna nykyisten vesihuoltolaitosten kapasiteetin riittävyyteen sekä hyödynnettävissä oleviin pohja- ja pintavesivaroihin. Vesihuollon nykytilan pohjalta laaditaan kehittämistavoitteita ja esitetään toimenpiteet ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki Uudenmaan kunnat ovat osallistuneet alueellisten yleissuunnitelmien laadintaan.
Alueellisten suunnitelmien lisäksi Uudellemaalle on vuosina 2014–2015 laadittu vesihuollon kehittämisohjelma. Ohjelmassa on keskitytty vesihuoltolaitosten talouteen, vesihuollon varmuuteen sekä vesihuoltolaitosten hoidon hyviin käytäntöihin. Tarkoituksena oli tarkastella vesihuollon kannalta oleellisia toimintatapoja kuten kriisivalmius, taloudellisuus, laitosten mahdollinen yhdistyminen, haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen periaatteet ja verkostojen saneeraus.
Vuonna 2020 on aloitettu Itäisen ja Eteläisen suuralueen vesihuoltostrategia 2050. Suuralueen strategian pohjalta on tarkoitus laatia myös Uudenmaan alueen vesihuoltostrategia. Kansallinen vesihuoltouudistus alkoi vuonna 2019 ja uudistus tuo muutoksia 2020-luvulla koko vesihuoltokenttään.
Merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelulla sovitetaan yhteen meren hyvän ekologisen tilan ja sinisen kasvun tavoitteiden toteuttamista, eli edistetään kestävää sinistä kasvua. Merialuesuunnittelusta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu ja virkistyskäyttö, sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen.
Rannikkomaakunnat ovat laatineet yhdessä Suomen merialuesuunnitelman 2030 kolmelle suunnittelualueelle: Suomenlahti; Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa; Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri. Ahvenanmaa on laatinut oman suunnitelmansa. Suunnitelmalla on välillisiä ohjausvaikutuksia; aluesuunnittelun työkaluna se tukee maakuntakaavoitusta ja aluekehitystä tuottamalla tietoa merellisten toimialojen ja meriympäristön mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Suunnitelma ei kuitenkaan ole oikeusvaikutteinen eikä kuulu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään tai kaavahierarkiaan.
Kuntien vesienhoidon toimenpideohjelmat, hulevesiohjelmat ja pienvesiselvitykset
Useat Uudenmaan kunnat ovat laatineet omia kuntakohtaisia vesienhoidon toimenpideohjelmia, hulevesistrategioita ja -ohjelmia sekä pienvesiselvityksiä. Näitä kannattaa hyödyntää vesienhoitotoimenpiteiden tarkemmassa suunnitelussa ja toteuttamisessa. Ohjelmia on laadittu myös yhteistyössä koskien laajempaa valuma-aluetta. Esimerkiksi Vantaanjoelle ja Porvoonjoelle on alueellisten vesiensuojeluyhdistysten johdolla laadittu koko valuma-alueen kattavat vesienhoidon toimepideohjelmat.
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat
Kalastuslain uudistuksen mukaisesti muodostetut kalatalousalueet aloittivat toimintansa vuoden 2019 alussa. Kalatalousalueet toimivat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen yhteistoimintaelimenä ja niiden kuvaus ja tehtävät on määritelty kalastuslaissa (379/2015). Kalatalousalueiden keskeisin tehtävä on laatia alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelman tulee olla valmis vuoden 2021 loppuun mennessä. Käyttö- ja hoitosuunnitelma on kalatalousalueen toimintaa ohjaava asiakirja, jossa muun muassa linjataan kalastuksen järjestäminen ja kalaveden hoitotoimenpiteet kalatalousalueen toimialueella. Käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpanoa valvoo ELY-keskus.
