15.3.2. Haja-asutus

Haja-asutuksen jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita, ulostemikrobeja ja orgaanista ainesta. Hajajätevedet ovatkin merkittävä pintavesien kuormituslähde sekä mahdollinen tilan heikentäjä Uudellamaalla. Uudellamaalla on arviolta noin 66 000 kiinteistöä, joita ei ole liitetty keskitettyyn vesihuoltoon ja joiden jätevedet käsitellään siten kiinteistökohtaisesti paikan päällä. Näistä lähinnä taajamien ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä vakituisessa asuinkäytössä on noin 29 000 ja vapaa-ajan käytössä loput noin 37 000 kiinteistöä. Hajajätevesilainsäädännön tarkoittamalla ranta-alueella sijaitsee arviolta noin 29 000 kiinteistöä.

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Haja-asutuksen jätevesien nykykäytännön mukaiset toimenpiteet eivät ole toteutuneet siinä laajuudessa eivätkä sillä aikataululla, jotka edellisessä toimenpideohjelmassa esitettiin. Lainsäädäntöä muutettiin jälleen kesken ohjelmakauden ja puhdistusvaatimusten määräajasta vapautettiin lähtökohtaisesti kaikki 1- ja 2-luokan pohjavesialueiden ulkopuolella sekä yli 100 metrin päässä vesilain mukaisesta vesistöstä ja merestä sijaitsevat rakennukset, joiden jätevesien käsittelyjärjestelmä on rakennettu ennen vuotta 2004 voimassa olleiden määräysten mukaisesti.

Vesienhoidon 2. kauden haja-asutuksen jätevesien toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana oli oletus, että lähes kaikki kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät täyttävät vaatimukset ja järjestelmiä käytetään ja ylläpidetään kaikilla kiinteistöillä puhdistusvaatimusten mukaisesti. Koska lainsäädäntömuutoksella vapautettiin kuitenkin suuri osa haja-asutuksen kiinteistöistä puhdistusvaatimusten noudattamiselle asetetusta siirtymäajasta ja lisäksi siirtymäaikaa jatkettiin, toimenpiteiden toteutuminen on hidastunut merkittävästi.

Keskitetyn viemäröinnin toteuttamisen tavoitteesta, 7000 kiinteistöä, on toteutunut noin 30 %. Osasyynä suunniteltua huonompaan toteutumiseen on valtion vesihuoltoavustusten loppuminen. Viimeiset avustukset myönnettiin vuonna 2016.

Esitykset toimenpiteiksi

Haja-asutuksen jätevesien toimenpiteiksi esitetään vaatimukset täyttävien järjestelmien asianmukainen käyttö ja ylläpito sekä puhdistusvaatimukset täyttämättömien järjestelmien tehostamista lainsäädännön mukaiselle tasolle. Jätevesijärjestelmien asianmukaisella käytöllä ja ylläpidolla on merkittävä vaikutus vaaditun puhdistustuloksen saavuttamisessa. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tulee täyttää kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä koskevan uuden lainsäädännön vaatimukset ranta- ja pohjavesialueilla.  Jatkossa näillä ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla puhdistusta tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa tai joilla jäteveden käsittelyssä on vielä puutteita määräyksistä tai vaatimuksista huolimatta.

Ranta- ja pohjavesialueiden ulkopuolella nykyiset puhdistusvaatimukset tulevat velvoittavaksi pääasiassa vasta merkittävien luvanvaraisten korjaus- tai muutostöiden yhteydessä. Uudisrakentamisessa puhdistusvaatimuksia on noudatettu vuodesta 2004 lähtien.  Kuntien määräyksissä, mm. kaava- ja ympäristönsuojelumääräyksissä, voidaan asettaa ympäristönsuojelulain vaatimuksia tarkempia alueellisia käsittelyvaatimuksia. Uusiin haja-asutusalueille rakennettaviin kiinteistöihin suositellaan pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinnin ulottamista talon ulkopuolelle, joka tukee teknologianeutraaliuden periaatetta mahdollistamalla jätevesien yhteis- että erilliskäsittelyn. Vastuu kiinteistön asianmukaisesta vesihuollosta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla.

Toimenpiteiden määrät ja kustannukset esitetään taulukossa 24. Toimenpiteiden suunnittelussa on hyödynnetty paikkatietoanalyysiä ja vesiensuojeluyhdistysten kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan yhteydessä keräämää aineistoa jäteveden käsittelyn tasosta suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin.

Haja-asutusta koskevassa suunnitteluohjeessa (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas) valtakunnalliseksi ohjauskeinoksi esitetään: Toteutetaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn valvontaa ja neuvontaa jätevesien käsittelyn ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi.  Lisäksi alueellisena ohjauskeinona Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitetään: Kehitetään ympäristö- ja rakennusvalvonnan yhteistyötä kiinteistökohtaisten ratkaisujen valvonnassa niin haja-asutusalueella kuin taajamissakin.

Taulukko 24. Haja-asutusta koskevien toimenpiteiden määrät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027.