12.2. Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet
Vaarallisilla ja haitallisilla aineilla tarkoitetaan valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa (1022/2006) mainittuja aineita tai yhdisteitä. Näitä ovat mm. erilaiset raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet. Asetuksessa on määritelty ko. aineille ja yhdisteille ympäristölaatunormeja (EQS), joilla tarkoitetaan pitoisuuksia pintavedessä tai vesieliöstössä, joita ei saa joko ihmisen terveyden tai vesieliöiden suojelemiseksi ylittää. Monet vesiympäristölle vaaralliset aineet ovat myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina. Kertyessään eliöihin ne voivat aiheuttaa muun muassa lisääntymis- ja kehityshäiriöitä.
Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita voi päästä pintavesiin sekä pistelähteistä että hajapäästöinä. Erityisesti teollisuuden likaamilla alueilla sekä mm. laivojen ja veneiden pohjamaaleista on kertynyt pohjasedimentteihin vuosikymmenien aikana erilaisia haitallisia ja vaarallisia aineita. Vesiympäristölle vaarallisia orgaanisia tinayhdisteitä (TBT) on löytynyt Uudenmaan rannikkovesien pohjasedimenteistä. Usein pohjakerrosten muodostuessa pilaantuneet sedimentit hautautuvat puhtaampien pohjakerrostumien alle eivätkä pilaantuneet sedimentit yleensä vaadi välittömiä tai laajoja kunnostustoimia. Pilaavat aineet ovat kuitenkin erittäin pysyviä ja ne vapautuvat uudestaan ympäristöön, jos sedimentti pääsee sekoittumaan esimerkiksi ruoppaamisen yhteydessä, muuten pohjaa koskettavien toimenpiteiden takia tai pohjaa muutoin sekoittavan toiminnan kuten laivaliikenteen takia. Kaikenlainen pohjasedimenttejä liikutteleva toiminta vaatii huolellisen suunnittelun ja asianmukaisen toteutuksen. Kaikkia riskejä ei kuitenkaan tunneta ja siksi jatkotutkimukset ja seuranta ovat tarpeen.
Ilmalaskeuman mukana kulkeutunut elohopea on aiheuttanut elohopean ympäristölaatunormin ylittymisen useissa vesimuodostumissa koko maassa ja myös Uudellamaalla. Elohopealaskeuma on vähentynyt kansainvälisten rajoitusten ansiosta, mutta sitä kulkeutuu vesistöihin maaperästä edelleen. Jätevedenpuhdistamojen purkuvesistöissä sekä vesistöissä, joiden lähistöllä on sammutusvaahdoilla pilaantunutta maaperää voi olla korkeita PFOS-pitoisuuksia. Uudellamaalla on muutamissa vesistöissä havaittu myös orgaanisen aineksen epätäydellisessä palamisessa syntyvien PAH-yhdisteiden ympäristölaatunormien ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla sijaitsevissa kaivostoiminnan vaikutuspiirissä olleissa järvissä (Määrjärvi, Orijärvi ja Seljänalanen) on todettu kohonneita kadmiumpitoisuuksia.
Maa-ainesten ottotoiminta, siihen liittyvien tukitoiminta-alueiden koneiden ja varastojen polttoaine- ja öljypäästöt, alueiden oheistoiminnot mm. ylijäämämaiden läjitysalueina sekä erilaiset kiertotaloustoiminnot voivat aiheuttaa kuormitusta läheisiin pintavesiin. Läjitysalueiden sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuva kiintoaineksen mukana voi kulkeutua myös PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja, jotka voivat aiheuttaa ekologisia haittavaikutuksia. Kalliokiven ottamistoiminnassa käytettävistä räjähdeaineista sekä ottamisalueen sijaitessa esimerkiksi arseeni- ja rikkipitoisilla kallioalueilla voi aiheutua haitallisia vaikutuksia myös pintavesiin.
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästölähteitä on selvitetty vuonna 2019 valmistuneella kuormitusinventaariolla. Päästölähteitä on kuitenkin selvitettävä tarkemmin edelleen. Ympäristölaatunormit Uudellamaalla ylittäviä aineita on tarkasteltu tarkemmin luvuissa 13 ja 14.
