15.3.7. Metsätalous

Metsätalouden vesistövaikutuksissa kiintoainekuormitus on useimmiten merkittävämpää kuin ravinnekuormitus. Vaikutukset ovat paikallisia ja riippuvat metsänkäsittelyn voimakkuudesta ja menetelmistä, käsiteltävän alueen maalajista ja etäisyydestä vesistöön sekä vesistön ominaisuuksista. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vaikutukset korostuvat latvavesissä ja pienvesissä, joissa metsätalous on usein ainoa ihmistoiminnan aiheuttama kuormituksen lähde. Tällaisia alueita on etenkin maakunnan pohjois- ja länsiosissa. Myös rantapuuston poisto heikentää vesieliöstön elinolosuhteita pienvesissä. Metsätalouden toimenpiteet ovat aiheuttaneet menneinä vuosikymmeninä huomattavia hydrologis-morfologisia muutoksia vesistöissä ja niiden valuma-alueilla ojitusten, virtavesien perkauksen ja metsäteiden rakentamisen myötä. Nykyiset metsätaloustoimenpiteet eivät ole yleensä suoraan ympäristönsuojelulainsäädännössä luvanvaraisia, vaan luvanvaraisuus määräytyy toimenpiteiden vaikutusten kautta.

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Kunnostusojitusta tehtiin arvioitua vähemmän, joten vesiensuojelun perusrakenteitakin toteutui arvioitua pienemmälle alalle (taulukko 30). Vesiensuojelun kannalta näin on tietenkin parempi. Kunnostusojituksen tehostettuun vesiensuojeluun kuuluvia tehokkaampia vesiensuojelurakenteita toteutui vähän. Menetelmien vähäiseen käyttöön saattaa vaikuttaa Uudellamaalla pieni tilakoko, sillä etenkin kosteikot ja pintavalutuskentät vaativat melko paljon tilaa sekä sopivan alueen ja kaltevuuden. Uudistushakkuiden ja lannoitusten suojakaistojen hehtaarimäärän toteutuminen riippui uudistushakkuiden ja lannoitusten määristä vesistöjen varrella. Tehostettua vesiensuojelusuunnittelua sekä koulutusta ja neuvontaa toteutettiin etenkin kauden loppupuolella Huomio metsien vesienhoitoon – Fokus på skogsbrukets vattenvård -hankkeessa.

Taulukko 30. Toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen metsätaloudessa.

Esitykset metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiksi

Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet ovat pääosin samat kuin edellisellä kaudella. Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet ja kunnostusojituksen tehostetun vesiensuojelun toimenpiteet on koottu yhden toimenpiteen Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa alle. Lannoitusten suojakaista on poistettu toimenpiteistä, koska luotettavaa tietoa lannoitusmääristä, lannoitusten sijoittumisesta sekä suojakaistojen määrästä ei ole saatavissa. Lannoitusten vesiensuojelun edistäminen on siirretty ohjauskeinoihin. Edellisten suunnittelukausien tapaan metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelutarkkuus toimenpideohjelmassa on Uudenmaan maakunnan alue. Kolmannella suunnittelukaudella metsätalouden vesienhoitotoimenpiteistä ainoastaan kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa on muu perustoimenpide, loput ovat täydentäviä toimenpiteitä.

Toimenpiteiden määrät on arvioitu yhteistyössä ELY-keskuksen ja metsätalouden asiantuntijoiden kanssa. Metsätaloutta koskevat vesienhoidon toimenpiteet Uudellemaalle on kuvattu taulukossa 31. Metsätalouden tehostetut vesiensuojelutoimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti metsätalouden vaikutuksille herkimpien vesistöjen valuma-alueille ja alueille, joilla on tarvetta vesiensuojelun parantamiseen. Kunnostusojituksen ja uudistushakkuiden vesiensuojelua sekä koulutusta ja neuvontaa toteutetaan koko maakunnan alueella.

Toimenpiteiden lisäksi metsätaloutta koskevia ohjauskeinoja on esitetty Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosiksi 2022–2027 sekä valtakunnallisessa suunnitteluohjeessa www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.

Taulukko 31. Metsätaloutta koskevien toimenpiteiden määrät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027. 

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa arvioitiin ELY-keskukseen 2016–2018 tulleiden ilmoitusten mukaisen kunnostusojitusalan perusteella. Toimenpiteeseen kuuluu ojien kunnostuksen tarveharkinta ja suunnittelun myötä osa ojista voidaan jättää perkaamatta tai siirtää kunnostusta, jos haihduttavaa puustoa on riittävästi. Kunnostusojituksissa perusrakenteita ovat laskeutusaltaat, kaivukatkot ja lietekuopat. Tehokkaampia menetelmiä (putkipadot, pintavalutuskentät, kosteikot) tarvitaan vesistön läheisyydestä ja herkkyydestä riippuen. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmät ovat varteenotettava vaihtoehto turvemaan talousmetsissä. Etenkin sellaisissa rantametsissä, joissa kaltevuus ei riitä padottavien vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen olisi tarve tarkastella jatkuvapeitteisen kasvatuksen mahdollisuutta.

Uudistushakkuiden suojakaista on laskettu keskimäärin 15 metriä leveäksi ja arvioiden kuinka suuri osa uudistushakkuista sijoittuu vesistöjen rantametsiin vuosina 2022–2027. Käytännössä suojakaista voi olla vaihtelevan levyinen mm. kohteen maastonmuodoista riippuen.

 Metsätalouden vesiensuojelun tehostamisen toimenpiteeseen kuuluvaan tehostettuun vesiensuojelusuunnitteluun on laskettu Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeina toteutettava valuma-aluesuunnittelu. Eroosiohaittojen torjunnan vesiensuojelurakenteiden määrä on arvio valuma-aluesuunnittelun kohteissa toteutettavista rakenteista.

 Koulutus on laskettu sillä periaatteella, että kaikki Uudenmaan metsätaloustoimihenkilöt ja -urakoitsijat osallistuvat vesiensuojelua käsittelevään koulutukseen 1–2 kertaa kaudella 2022–2027. Neuvontaan kuuluu Metsäkeskuksen asiakasneuvonta (henkilökohtainen, kurssit, luonnonhoitohankkeet) vesiensuojeluasioissa. Tavoitteena on myös toteuttaa metsänomistajien neuvontaa sisältävä tiedonvälityshanke. Tiedonvälityksessä tärkeässä roolissa on avoin paikkatieto vesistöjen herkkyydestä metsätalouden vaikutuksille. Valtakunnallisesti tavoitteena on laatia tällainen paikkatietoaineisto ja edistää sen käyttöönottoa metsätaloudessa.

Rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen

Vastuu metsätalouden toimenpiteistä on metsänomistajalla. Yksityinen metsänomistaja voi saada valtion tukea erilaisiin metsänhoitotöihin, metsäteihin ja metsäluonnonhoitoon.

Nykyinen kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä eli Kemera tuli voimaan kesäkuussa 2015. Järjestelmä on määräaikainen ja se on voimassa näillä näkymin vuoden 2023 loppuun asti. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 11.3.2019 työryhmän laatimaan esiselvityksen metsätalouden kannustejärjestelmästä 2020-luvulla. Nykyisen lain voimassaoloa on tarkoitus jatkaa siihen asti, kunnes uusi metsätalouden kannustejärjestelmä tulee voimaan.

Metsäluonnon hoitohankkeisiin tukea voidaan myöntää muun muassa metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen. Ennallistamisella edistetään metsälaissa säädettyjen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvien ennallistamistoimenpiteiden aikaansaamista. Lisäksi tukea voidaan myöntää metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle.

Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Metsänomistaja vastaa metsätalouden vesiensuojelun toteutuksesta. Metsänomistaja tilaa metsänhoitotyöt, mutta käytännön vesiensuojeluratkaisujen laatu on työn toteuttavan toimijan vastuulla. Maa- ja metsätalousministeriöllä, metsähallinnolla ja neuvontajärjestöillä on keskeinen rooli toiminnan ohjauksessa.

Metsätalouden toteumatiedot kootaan toimenpiteestä riippuen valvontailmoituksista, Suomen Metsäkeskukselta, Luonnonvarakeskuksen tilastoista ja muilta metsätalousorganisaatioilta.