-
- 6. Tarkasteltavat pohjavedet
- 7. Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 8. Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 9. Pohjaveden tilatavoitteet
-
10. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
- 10.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 10.2. Edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutuminen
-
10.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arviot niiden kustannuksista
- 10.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 10.3.2. Teollisuus- ja yritystoiminta
- 10.3.3. Pilaantuneet maa-alueet
- 10.3.4. Liikenne
- 10.3.5. Maa-ainesten otto
- 10.3.6. Maatalous ja turkiseläintuotanto
- 10.3.7. Metsätalous ja turvetuotanto
- 10.3.8. Vedenotto
- 10.3.9. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, tilan seuranta ja pohjavesiselvitykset
- 10.3.10. Ilmastonmuutos
-
- 11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet
- 12. Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 13. Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 14. Vesien tilatavoitteet ja tilan parantamistarpeet
-
15. Pintavesiä koskevat toimenpiteet
- 15.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 15.2. Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
15.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arvio niiden kustannuksista
- 15.3.1. Yhdyskunnat
- 15.3.2. Haja-asutus
- 15.3.3. Teollisuus ja yritystoiminta
- 15.3.4. Turvetuotanto
- 15.3.5. Kalankasvatus
- 15.3.6. Maatalous
- 15.3.7. Metsätalous
- 15.3.8. Vesien säännöstely, rakentaminen ja kunnostus
- 15.3.9. Alueidenkäyttö
- 15.3.10. Haitalliset ja vaaralliset aineet ja happamat sulfaattimaat
- 15.3.11. Vesienhoitoon liittyvä viestintä
10.3.3. Pilaantuneet maa-alueet
Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
Toisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksia Uudellamaalla esitettiin kuudelle pohjavesialueelle ja yhdelletoista kohteelle. Pilaantuneisuusselvityksiä esitettiin yhteensä 332 kappaletta. Esitetyt pilaantuneiden alueiden tutkimukset ja kunnostukset eivät ole toteutuneet aivan siinä laajuudessa kuin mitä oli esitetty.
Toimenpide-esitykset ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
Pilaantuneen maa-aluekohteen riskinarviointia, puhdistussuunnittelua ja puhdistusta esitetään 13 pohjavesialueelle ja 35 kohteelle (taulukko 15).
Maaperän tai pohjaveden pilaantuneisuusselvityksen tekemistä esitetään kohteille, joissa on harjoitettu tai harjoitetaan toimintaa, josta on voinut/voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Pilaantuneisuusselvityksen tekemistä esitetään 23 pohjavesialueelle ja 84 kohteelle.
Lisäksi kahdelle pohjavesialueelle, Lohjalla ja Vantaalla, esitetään historiaselvitystä alueella sijainneista maaperää ja pohjavettä mahdollisesti pilaavista toiminnoista.
Taulukko 15. Esitys pilaantuneita maita ja sedimenttejä koskeviksi vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2022–2027
|
Toimenpide |
Määrä |
Investoinnit suunnittelukaudelle 2022–2027 (1000 €) |
Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa (1000 €) |
Vuosikustannus (1000 €) |
|
Muut perustoimenpiteet |
||||
|
Pilaantuneen maa-aluekohteen/pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen (kpl MATTI-kohde) |
35 |
7 000 |
- |
380 |
|
Täydentävät toimenpiteet |
||||
|
Pilaantuneisuusselvitys pilaantuneilla maa-alueilla (kpl MATTI-kohde) |
84 |
1 760 |
- |
96 |
|
Historiaselvitys alueella sijainneista maaperää ja pohjavettä mahdollisesti pilaavista toiminnoista (kpl pohjavesialue) |
2 |
100 |
6 |
10 |
|
YHTEENSÄ |
|
8 864 |
6 |
488 |
Ohjauskeinona esitetään kansallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian kehittämistä priorisoimalla kunnostustoimintaa ja resursseja huonossa tilassa oleville pohjavesialueille. Pilaantuneiden maa-alueiden kohteet priorisoidaan Tutkimusohjelman priorisointipisteytysmallilla (TUOPPI). Mallia on tarpeen kehittää ottamalla huomioon pilaantuneiden maa-alueiden takia huonossa tilassa olevat pohjavesialueet, jotta tarpeelliset toimenpiteet saadaan tehdyksi hyvän tilan parantamiseksi ennen vuotta 2027. Ohjauskeino edistää erittäin tehokkaasti toimenpiteitä ”Pilaantuneisuusselvitys pilaantuneilla maa-alueilla” ja ”Pilaantuneen maa-aluekohteen/pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen”.
Rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen
Yksityiset toimijat, kunnat ja valtio kunnostavat pilaantuneita maa-alueita vuosittain noin 50–100 miljoonalla eurolla.
Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut
Toimenpiteiden toteutusvastuullisina ovat aiheuttaja, kiinteistönhaltija tai kunta. Toteutumisen seurantakeinona toimii maaperän tietojärjestelmä MATTI. Historiaselvityksen toteutusvastuullisina toimivat kunta/vesilaitos ja ELY-keskus.
