5.2. Vedenhankinta
Vesihuolto Uudellamaalla
Uudenmaan noin 1,7 miljoonasta asukkaasta noin 95 % on liittynyt vesijohtoon ja 93 % viemäriverkkoon. Alueen vedenjakelun erikoispiirteenä on pintaveden suuri osuus pohjaveteen verrattuna. Uudenmaan omat pintavesivarat ovat niukat ja laadultaan juomavesikäyttöön heikot, joten pintavettä johdetaan Päijänne-tunnelia pitkin käytettäväksi pääkaupunkiseudulle. Päijänteestä johdettavaa vettä hyödynnetään myös valmistettaessa tekopohjavettä. Uudellamaalla käytetystä vedestä jopa 80 prosenttia on pintavettä, vaikka miltei kaikki kunnat pääkaupunkiseudun ulkopuolella käyttävät pohjavettä.
Vesihuolto perustuu suuressa osassa Uudenmaan kunnista yksinomaan tärkeiltä pohjavesialueilta otettavan pohjaveden käyttöön. Lohjalla on tämän lisäksi käytössä Tytyrin kalkkikaivoksesta saatavaa kalliopohjavettä. Hyvinkäällä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä, Sipoossa ja Porvoossa käytetään suuria määriä tekopohjavettä, jota valmistetaan imeyttämällä Päijänne-tunnelista tai paikallisista pintavesistöistä otettua vettä harjumuodostumiin. Pohjavedenottamoita on noin 270, joista noin kolmasosalla on vesioikeuden myöntämä pohjavedenottolupa. Pohjavesialueita, joilla on kallioporakaivo-ottamoita, on 11. Haja-asutusalueiden kiinteistökohtainen vesihuolto perustuu pääasiassa omista kuilukaivoista tai kallioporakaivoista saatavaan pohjaveteen. Oman kaivon varassa olevia asukkaita on arviolta reilut 100 000.
Uudellamaalla on kaksi huomattavaa tukkuvesiyhtiötä, jotka myyvät ja jakelevat pohjavettä tai tekopohjavettä. Lisäksi alueella on elintarvikkeita, meijerituotteita, virvoitusjuomia, olutta ja alkoholijuomia valmistavia yrityksiä, jotka käyttävät tuotteidensa raaka-aineena pohjavettä tai tekopohjavettä. Pohjavettä käytetään pieniä määriä myös kasteluvetenä, vihannesten viljelyssä, lohikalojen ja rapujen kasvatuksessa, laskettelurinteiden lumetuksessa sekä jäähdytysvetenä teollisuudessa.
Uudellamaalla valmistetaan tekopohjavettä Keski-Uudenmaan Veden Jäniksenlinnan ja Rusutjärven tekopohjavesilaitoksilla Tuusulassa, Porvoon Veden Sannaisten laitoksella ja Hangon Isolähteen laitoksella. Porvoossa raakavesi tulee Myllykylänjärvestä ja Hangossa Gennarbyvikenin lahdelta. Tuusulassa tekopohjaveden valmistamisen käytetään Päijännetunnelin vettä.
Osa pohjavedenottamoista on vedenottopaikan antoisuuden lisäämiseksi sijoitettu lähelle vesistöä (järveä tai jokea) siten, että pohjavettä otettaessa vesistön vettä imeytyy maakerrosten läpi pohjavesiesiintymään lisäten vedenottamon antoisuutta. Tällaista ns. rantaimeytymistä hyväksikäyttäviä pohjavedenottamoita on Uudenmaan pohjavesialueilla mm. Porvoon Saksanniemessä, Myrskylän Uusisillassa ja Orrmossmalmenissa, Lapinjärven kirkonkylässä, Mäntsälän Saarella ja Kirkkonummen Veikkolassa. Tällaisista vedenottamoista saatava vesimäärä voi olla moninkertainen pohjavesiesiintymän laskennalliseen antoisuuteen verrattuna ja vesi yleensä puhdistuu pohjaveden kaltaiseksi imeytyessään maakerrosten läpi.
Erityiseksi alueeksi nimetyt vesimuodostumat
Erityisiksi alueiksi vedenoton vuoksi on nimetty kaikki 1-luokan pohjavesialueet. Pintavesien talousveden oton vuoksi erityiseksi alueeksi on Uudellamaalla listattu seitsemän pintavesimuodostumaa (taulukko 1).
Taulukko 1. Vedenoton vuoksi erityiseksi alueeksi nimetyt pintavesimuodostumat Uudellamaalla.
Vesimuodostuma |
Vedenottamo |
Yritys / kunta |
Humaljärvi |
Humaljärven vedenottamo |
Suomen Sokeri Oy |
Hiidenvesi |
Hiidenveden varavedenottamo |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut |
Gennarbyviken |
Isolähteen tekopohjavesilaitos |
Hangon vesi- ja viemärilaitos |
Marsjön |
Marsjön varavedenottamo |
Inkoon kunta |
Meiko |
Meikonjärven vedenottamo |
Kirkkonummen kunta |
Myllykylänjärvi, Molnbyträsket |
Myllykylänjärven vedenottamo |
Porvoon kaupunki |
Vantaan alaosa |
Vantaanjoen varavedenottamo |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut |