-
- 6. Tarkasteltavat pohjavedet
- 7. Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 8. Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 9. Pohjaveden tilatavoitteet
-
10. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
- 10.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 10.2. Edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutuminen
-
10.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arviot niiden kustannuksista
- 10.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 10.3.2. Teollisuus- ja yritystoiminta
- 10.3.3. Pilaantuneet maa-alueet
- 10.3.4. Liikenne
- 10.3.5. Maa-ainesten otto
- 10.3.6. Maatalous ja turkiseläintuotanto
- 10.3.7. Metsätalous ja turvetuotanto
- 10.3.8. Vedenotto
- 10.3.9. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, tilan seuranta ja pohjavesiselvitykset
- 10.3.10. Ilmastonmuutos
-
- 11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet
- 12. Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 13. Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 14. Vesien tilatavoitteet ja tilan parantamistarpeet
-
15. Pintavesiä koskevat toimenpiteet
- 15.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 15.2. Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
15.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arvio niiden kustannuksista
- 15.3.1. Yhdyskunnat
- 15.3.2. Haja-asutus
- 15.3.3. Teollisuus ja yritystoiminta
- 15.3.4. Turvetuotanto
- 15.3.5. Kalankasvatus
- 15.3.6. Maatalous
- 15.3.7. Metsätalous
- 15.3.8. Vesien säännöstely, rakentaminen ja kunnostus
- 15.3.9. Alueidenkäyttö
- 15.3.10. Haitalliset ja vaaralliset aineet ja happamat sulfaattimaat
- 15.3.11. Vesienhoitoon liittyvä viestintä
7.6. Maatalous
Uudenmaan 1- ja 2-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta noin 18 % on peltoa. Peltoviljelyn pohjavesivaikutukset riippuvat suuresti alueen hydrogeologisista olosuhteista. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat lähinnä lannoitteiden ja torjunta- ja kasvinsuojeluaineiden käyttö. Keinolannoitteiden lisäksi käytetään orgaanisia lannoitteita. Typpilannoitteiden käyttö voi pohjavesien kannalta olla ongelmallista. Nitraattipitoisuuden nousu on yleisin maatalouden aiheuttama pohjavesihaitta.
Uudellamaalla on 18 pohjavesialuetta, joilla peltoja on yli puolet pohjavesialueen pinta-alasta (taulukko 8). Peltovaltaisimmat pohjavesialueet sijaitsevat savipeitteisissä jokilaaksoissa ja pääasiassa Ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella. Vettä johtavat ja varastoivat maakerrokset sijaitsevat yleensä paksujen savi- ja silttikerrosten alla ja pohjavesi muodostuu laaksoa reunustavilla kalliorinteillä, jotka ovat ohuen hiekka-, sora- tai moreenikerroksen peitossa. Savipeitteisissä pohjavesimuodostumissa pohjaveden laatuongelmana esiintyy luonnonolosuhteiden takia alhainen happipitoisuus mistä aiheutuu kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Rannikon savipelloilla saattaa myös esiintyä sulfidisavia, jotka happamoittavat pohjavettä. Peltoalueita esiintyy myös Salpausselkien ja pitkittäisharjun liepeillä, missä maaperä on usein hiekkaa ja hietaa.
Peltoja Uudenmaan pohjavesialueilla on yhteensä noin 13 000 ha. Vuonna 2019 pohjavesialueilla erityistuen piirissä olevia suojavyöhykkeitä on noin 280 hehtaaria. Uudenmaan pohjavesialueiden peltoviljelijöiden pääasiallinen tuotantosuunta on viljanviljely.
Taulukko 8. Peltojen osuus pohjavesialueilla Uudellamaalla, mikäli peltoja yli 50 % pohjavesialueen pinta-alasta. Lähde: Corine2018.
Kunta |
Pohjavesialue |
Pohjavesialueen pinta-ala, ha |
Pellot ha |
Pellot % |
Pornainen |
Nummenmaa |
213 |
142,2 |
66,9 |
Myrskylä |
Malmi |
381 |
239,4 |
62,8 |
Inkoo |
Malmgård |
104 |
60,0 |
57,4 |
Porvoo |
Mickelsböle |
262 |
147,5 |
56,4 |
Askola |
Särkijärvi |
353 |
196,5 |
55,6 |
Sipoo |
Norrkulla |
244 |
134,7 |
55,3 |
Lohja |
Heijala |
149 |
82,0 |
55,2 |
Nurmijärvi |
Ali-Labbart |
431 |
237,3 |
55,0 |
Sipoo |
Boxby |
102 |
52,5 |
51,7 |