-
- 6. Tarkasteltavat pohjavedet
- 7. Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 8. Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 9. Pohjaveden tilatavoitteet
-
10. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
- 10.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 10.2. Edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutuminen
-
10.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arviot niiden kustannuksista
- 10.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 10.3.2. Teollisuus- ja yritystoiminta
- 10.3.3. Pilaantuneet maa-alueet
- 10.3.4. Liikenne
- 10.3.5. Maa-ainesten otto
- 10.3.6. Maatalous ja turkiseläintuotanto
- 10.3.7. Metsätalous ja turvetuotanto
- 10.3.8. Vedenotto
- 10.3.9. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, tilan seuranta ja pohjavesiselvitykset
- 10.3.10. Ilmastonmuutos
-
- 11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet
- 12. Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 13. Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 14. Vesien tilatavoitteet ja tilan parantamistarpeet
-
15. Pintavesiä koskevat toimenpiteet
- 15.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 15.2. Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
15.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arvio niiden kustannuksista
- 15.3.1. Yhdyskunnat
- 15.3.2. Haja-asutus
- 15.3.3. Teollisuus ja yritystoiminta
- 15.3.4. Turvetuotanto
- 15.3.5. Kalankasvatus
- 15.3.6. Maatalous
- 15.3.7. Metsätalous
- 15.3.8. Vesien säännöstely, rakentaminen ja kunnostus
- 15.3.9. Alueidenkäyttö
- 15.3.10. Haitalliset ja vaaralliset aineet ja happamat sulfaattimaat
- 15.3.11. Vesienhoitoon liittyvä viestintä
10.3.5. Maa-ainesten otto
Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
Toisella suunnittelukaudella esitettiin maa-ainestenottoalueiden kunnostussuunnitelman laatimista 26 hehtaarille. Valvonnan tehostamista ja tarkkailun laajentamista on molempia esitetty yhdelle pohjavesialueelle.
Toimenpide-esitykset ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
Kolmannelle suunnittelukaudelle on esitetty vanhan maa-ainesten ottoalueen kunnostamista yhdelle Karkkilan pohjavesialueelle.
Lupaehtojen valvonnan tehostaminen on siirtynyt ohjauskeinoksi. Muita maa-ainestenoton ohjauskeinoja ovat lupaa edellyttävien toimintojen valvonnan tehostaminen pohjavesialueilla sekä pohjavesien suojelu maankäytön suunnittelun avulla. Maa-ainestenoton vesienhoitotoimenpiteet on esitetty taulukossa 17.
Taulukko 17. Maa-ainestenoton vesienhoitotoimenpiteet kaudelle 2022–2027.
|
Toimenpide |
Määrä |
Investoinnit suunnittelukaudelle 2022–2027 (1000 €) |
Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa (1000 €) |
Vuosikustannus (1000 €) |
|
Täydentävät toimenpiteet |
||||
|
Maa-ainestenottoalueiden kunnostussuunnitelman laatiminen ja kunnostus (ha)
|
18 |
218 |
- |
12 |
Maa-ainestenoton vesienhoitotoimenpiteiden rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen
Maa-ainesten ottamistoimintaan liittyvät kustannukset ovat toiminnanharjoittajan vastuulla ja koostuvat pääsääntöisesti maa-aineslain mukaisista lupahakemuksista ja lupien määräyksinä olevista toimenpiteistä. Näitä ovat mm. ottamissuunnitelman laadinta, pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailu sekä alueen jälkihoito.
Maa-ainestenoton lupavelvoitteiden toteutumista valvovat kunnan viranomaiset. Valvontaan ei ole aina riittävästi resursseja ja siksi valvontaan tulee ohjata lisää voimavaroja.
Maa-ainestenoton yleissuunnittelun rahoitusta ja yhteistyötä toiminnanharjoittajien kanssa tulisi lisätä. Yleissuunnittelun taustalla pitää olla tietoa alueiden soveltuvuudesta maa-ainestenotolle. Tämä edellyttää lisäselvityksiä, joiden kustannukset kohdistuvat valtiolle, kunnille ja toiminnanharjoittajille.
Maa-ainestenoton vesienhoitotoimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut
Maa-ainesten oton toimenpiteiden toteutusvastuussa ovat toimenpiteestä riippuen toiminnanharjoittaja, kunta ja ELY-keskus. Seurannan osalta vastuu tietojen tuottamisesta on toimijoilla, kunnilla ja tietojen kokoamisesta suurelta osin ELY- keskuksilla.
