-
- 6. Tarkasteltavat pohjavedet
- 7. Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta
- 8. Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 9. Pohjaveden tilatavoitteet
-
10. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet
- 10.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 10.2. Edellisen hoitokauden toimenpiteiden toteutuminen
-
10.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arviot niiden kustannuksista
- 10.3.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 10.3.2. Teollisuus- ja yritystoiminta
- 10.3.3. Pilaantuneet maa-alueet
- 10.3.4. Liikenne
- 10.3.5. Maa-ainesten otto
- 10.3.6. Maatalous ja turkiseläintuotanto
- 10.3.7. Metsätalous ja turvetuotanto
- 10.3.8. Vedenotto
- 10.3.9. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, tilan seuranta ja pohjavesiselvitykset
- 10.3.10. Ilmastonmuutos
-
- 11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet
- 12. Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 13. Pintavesien seuranta ja tilan luokittelu
- 14. Vesien tilatavoitteet ja tilan parantamistarpeet
-
15. Pintavesiä koskevat toimenpiteet
- 15.1. Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 15.2. Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
15.3. Sektorikohtaiset toimenpiteet ja arvio niiden kustannuksista
- 15.3.1. Yhdyskunnat
- 15.3.2. Haja-asutus
- 15.3.3. Teollisuus ja yritystoiminta
- 15.3.4. Turvetuotanto
- 15.3.5. Kalankasvatus
- 15.3.6. Maatalous
- 15.3.7. Metsätalous
- 15.3.8. Vesien säännöstely, rakentaminen ja kunnostus
- 15.3.9. Alueidenkäyttö
- 15.3.10. Haitalliset ja vaaralliset aineet ja happamat sulfaattimaat
- 15.3.11. Vesienhoitoon liittyvä viestintä
7.4. Liikenne
Suomessa tiestö ja rautatiet seurailevat usein harjuja ja reunamuodostumia. Lentokenttä on rakennettu tasaisille delta-alueille. Teiden ja lentokenttien suolaus, vaarallisten aineiden kuljetukset, onnettomuustapaukset sekä erilaiset varikkotoiminnat aiheuttavat pohjaveden pilaantumisriskiä. Riskejä pohjavedelle aiheuttavat myös tie- ja rata-alueiden varsilla aikoinaan käytetyt rikkakasvien- ja vesakontorjunnan torjunta-aineet. Muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan muutamilla pohjavesialueilla liikennealueiden osuus pohjavesialueen pinta-alasta on liki 20 % (taulukko 5). Uudellamaalla arviolta noin 500 kilometriä tietä kulkee pohjavesialueilla.
Taulukko 5. Liikennealueet pohjavesialueilla Uudellamaalla, mikäli liikennealueiden osuus yli 9,0 % pohjavesialueen pinta-alasta. Lähde: Corine2018.
Kunta |
Pohjavesialue |
Pohjavesialueen pinta-ala, ha |
Liikenne, ha |
Liikenne, % |
Helsinki |
Tattarisuo |
102 |
19,4 |
19,1 |
Vantaa |
Koivukylä |
102 |
18,3 |
18,0 |
Espoo |
Mankki |
35 |
5,4 |
15,5 |
Loviisa |
Uvbergen |
66 |
9,9 |
15,0 |
Vantaa |
Kaivoksela |
121 |
14,3 |
11,8 |
Tuusula |
Hyrylä |
46 |
5,1 |
11,1 |
Raasepori |
Karjaa |
121 |
12,3 |
10,2 |
Raasepori |
Karjaa |
365 |
36,8 |
10,1 |
Helsinki |
Vuosaari |
272 |
27,2 |
10,0 |
Lohja |
Pyrkylännummi |
92 |
9,1 |
9,9 |
Vantaa |
Fazerila |
284 |
27,5 |
9,7 |
Järvenpää |
Järvenpää |
48 |
4,6 |
9,6 |
Lohja |
Lohjanharju |
2300 |
219,7 |
9,5 |
Porvoo |
Porvoo |
284 |
27,0 |
9,5 |
Loviisa |
Härkäpää A |
41 |
3,8 |
9,3 |
Vantaa |
Backas |
74 |
6,8 |
9,2 |
Hyvinkää |
Noppo |
606 |
55,7 |
9,2 |