11. Vesienhoidossa tarkasteltavat pintavedet

Vesienhoidon suunnittelussa vesistöt ja rannikkovedet jaetaan erillisiksi vesimuodostumiksi siten, että muodostumat ovat mahdollisimman yhtenäisiä osia. Järvet ovat pääsääntöisesti erillisiä vesimuodostumia, ja joet on jaettu virtaamaltaan ja kooltaan erillisiksi muodostumiksi. Rannikolla muodostumat on rajattu lähinnä veden vaihtuvuuden ja syvyyden perusteella erillisiksi alueikseen.

 

Vesimuodostumat ovat vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkastelun perusyksikköjä.

 

Vesienhoidon tavoitteet koskevat kaikkia pintavesiä niiden koosta, ominaisuuksista tai sijainnista riippumatta. Koska Uudenmaan alueella on suuri määrä vesiä, kaikkia niitä ei ole mahdollista tarkastella yksilöidysti. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkastellaan järviä, joiden pinta-ala on pääsääntöisesti yli 50 ha, jokia, joiden valuma-alue on yli 40 km2 sekä kaikkia rannikkovesimuodostumia. Mukana toimenpideohjelmassa on myös muutamia Varsinais-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueilla sijaitseva jokia ja järviä, joiden vedet laskevat Uudenmaan puolelle. Lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan pienempiä, alueellisesti merkittäviä järviä sekä luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita jokia tai puroja. Toisella ja kolmannella suunnittelukaudella lisättiin erityisesti pienten jokien ja purojen määrää suunnittelussa (kuva 12, liite 1). Uudellamaalla on kolmannella vesienhoitokaudella tarkastelussa 184 järvi-, 117 joki- ja 37 rannikkovesimuodostumaa.

 Karttakuva Uudenmaan pintavesimuodostumista kolmannella vesienhoitokaudella.

Kuva 12. Uudenmaan pintavesimuodostumat kolmannella vesienhoitokaudella.

 

Vesimuodostumille on määritelty niiden luontainen tyyppi. Tyypittelyssä ei ole muutoksia edelliseen vesienhoitokauteen verrattuna. Pintavesien tyypittelystä voi lukea lisää ”Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella” -julkaisusta (Aroviita ym. 2019). Uudenmaan järvistä suuri osa on tyypiltään runsasravinteisia (kuva 13). Jokivesistöt edustavat pääasiassa savimaiden jokityyppejä (kuva 14). Rannikkovedet jakaantuvat Suomenlahden sisä- ja ulkosaaristoon (Porkkalanniemestä itään) sekä lounaiseen sisä- ja ulkosaaristoon (Porkkalanniemestä länteen) (kuva 15). Osalla vesimuodostumista on useiden tyyppien piirteitä, esimerkiksi runsasravinteisen ja humusjärven ominaisuuksia.

Karttakuva Uudenmaan järvityypeistä.

Kuva 13. Uudenmaan järvityypit.

 

Karttakuva Uudenmaan jokityypeistä.

Kuva 14. Uudenmaan jokityypit.

 

Karttakuva Uudenmaan rannikkovesityypeistä.

Kuva 15. Uudenmaan rannikkovesien tyypit.